Kun jo olimme ...

Kun jo olimme lähdössä kotiin päin, niin totesimme että oli järkeä katsella myös tien toiselle puolelle.
Siellä näytti olevan yksi patoallas lisää tieltä katsottuna.
Kävelymatkalla havaittua oli lehtomaitikka.
Jonkun määritelmän mukaan tuo on muka yleinen, mutta se on täydellistä harhaa.
Useissa paikoissa suomea tuota kasvia ei kasva ollenkaan.

Havaitsimme, että Fagervikin alueella näyttäisi olevan myös alapato.

Tässä patosulku.

Miten tuo sitten toimi ?
Patoluukkua pitää nostaa jollakin rautakangella ja sitten laittaa haka kiinni koloon.

Padon alapuolella vesi virtaa kovaa.

Tuon jälkeen vesi virtaa rakennuksen sisään.

Siellä oli hauska kyltti, joka kertoo suomen- ja ruotsinkielen erilaisuudesta.
Suomalaiset lyhentävät tekstiä.

Alempi pato "mylly".

Paluumatkalla piti käydä tankkaamassa Inkoon bensa-asemalla moottoripyörät.
Tällä bensa-asemalla tankataan myös veneet.

Jonkin laatuinen merinäköala on näkyvillä bensa-asemalta.

Retki oli kaiken kaikkiaan hyvä, vaikka sää ei ollut aivan meidän mieluinen.
Ajomatkaa kertyi 164 km.
Kävely ja vaellus matkaa tuli ihan mukavasti, suhteutettuna vallitsevaan kehnoon säähän. 

Minne portaat johdattivat.

Kysymykseen, minne portaat johtivat ?
Muutamien portaiden ja kallio tasanteiden jälkeen päädyimme tänne.

Akin takana näkyy kartano.

Tiia sanoi, että tuonne alas jatkuu jokin tie.
Menin siis alemmaksi katsomaan ja havaisin jotakin ...

Kuka voisi ikinä kuvitella, että tuosta jatkuisi mikään tie ?
Siis jotakin on todella piilossa katseelta.

Pyysin Tiia siirtymään alemmaksi kuvaamista varten.
Mutta tuostakaan he eivät voineet nähdä samaa mitä minä näin.
Akin ympärillä sijaisevista metallitolpista voi päätellä, että kukkulalla on sijainnut jokin torni aikoinaan.

Samat portaat alempaa nähtynä.

Kallion uurteissa kasvoi rehevänä kallioimarre. Sen juuri maistuu lakritsille.
Siihen sitä käytettiinkin pula-aikana.
Voitteko ikinä  kuvitella, että suomessa kasvaisi vara lakritsi ?

Portti ja merkillinen puu.

Ajaessamme Fagervikiin huomasin merkillisen puun ohimennen.
Nyt päätimme mennä katsomaan sitä.
Matkan varrella sijaitsee kartanon pääportti.

Portista kujanpäässä sijaitsee erittäin hieno suihkulähde.

Sen takana satulinna. Joka on oikeasti kartanon kasvihuone.

Sitten menimme katsomaan puuta. Puussa on ikään kuin kierteellä olevia hyllyjä.
Totesin, että puu oli saarni.
Ei tuollaista voi olla olemassakaan, sillä niin kummallinen se oli vierestä katsottuna.
Kuva ei tee tälle puulle mitään oikeutta.
Se on nähtävä itse paikan päällä katsottuna. 

Puussa taisi olla taikaa, sillä vasta siellä havaisimme takanamme olevat portaat, joita oli aivan pakko kiivetä tutkimaan ...

Ruukin työläis asunnot.

Ruukilla oli myös muutamia hienoja työläisasuntoja kauniine istuksineen.

Ikkunan ja oven pielet ovat normaali tupia koristellisemmat.

Ritarinkannus.

Ovenpieli laudat.

Kasvit ovat onneksi hyvin perinteellisiä. Tässä rohtosormustinkukka.

Ruusuja, joista en ole aivan varma edustavatko ne "oikeaa" aikautta.
Mutta voisivat olla tietenkin vaikka kartanolta saatuja.
Ranskanruusuja kasvatettiin ainakin tuolloin tietääkseni.

Bruksträsket

Kartanon vierestä Bruksträsket järvestä otettiin vesi ruukin pajavasaroille.
Veden virtaamaa hoidettiin sulkuporteilla.
Tästä tämä energia lähti.

Paja jonka ohi tai alitse vettä voidaan juoksuttaa tarpeen mukaan.

Kirkon ympäristöäkin piti katsella.

2  kuvaa, jotta näkyisi järvimaisemaa minusta vasemmalle ...

Bruksträsket.

Lähdössä kirkolta.

Tiia kuvassa.

Fagervik

Jatkoimme ajomatkaa Inkoosta kohti Fagervikin ruukki- ja kartanoaluetta.
Ruukki oli toiminnassa vuosina 1646-1902.
Jätimme mootoripyörät kahvilan viereiselle parkkipaikalle ja läksimme kävelemään.
Rautaruukeissa tarvittin vesivoimaa. Patoaltaita löytyi muutama.

Kasvillisuus oli rehevää ja erikoista.
Tässä varjolilja, jollaisia kasvoi pitkin metsää.

Padolta jatkoimme matkaa ylävirtaan päin.

Ruukin työläisasunto.

Kartanon viereinen kirkko.

Itse kartano, jonne ei ollut meillä asiaa koska siellä ilmeisesti asutaan edelleen.

Inkoo

Päätimme mennä Inkooseen, koska emme ole käyneet siellä aikaisemmin.
Inkoo sijaitsee Hangontien vieressä. Siitä on niin helppo ajaa ohitse pääväylää pitkin.
Inkoon keskustassa huomasimme kivikirkon.

Kirkon tapuli on erikseen, niin kuin tuolloin oli tyylinä tehdä.
Malliltaan tuo on melkein kiinalaisen rakennuksen näköinen.

Tapulin lävitse voi kävellä tästä.

Itse kirkko sisältä oli aika tyypillinen aikansa edustaja.

Kun ollaan merenranta kaupungissa, niin merimiehet lahjoittivat kirkolle votiivi laivoja.
Joista tämä on minusta kauniimpi.