Sää oli todella hyvä, mutta meillä miehillä työt painoivat ja siksi moottoripyörät odottivat toistaiseksi tallissa. Uudenmaan Korona karanteeni sai meidän aikataulumme sekaisin.
Tilan kevättyöt jäivät meillä rästiin ja niitä sitten puuhailimme ajamisen sijaan.
Mitä sitten naiset tekivät sillä välillä ...
Tiia istui kannolle kielojen keskelle eväskorin kanssa.
Taustalla kukkii aikainen päärynäpuu.
No korissa ei ollutkaan eväitä, vaan lankaa kutomista varten.
Sillä aikaa Lady istui kannolla ja väijyi ilmeisesti hiiriä.
lauantai 23. toukokuuta 2020
sunnuntai 17. toukokuuta 2020
Kuorimarauta projekti
Nyt, kun oli hieman luppoaikaa kylmien säiden puolesta niin oli aikaa toteuttaa eräs projekti.
Kyseessä oli kuorimaraudan entisöinti käyttöä varten. Pikkuhommin käy jopa vesuri.
Mutta meillä on isompaa työtä menossa. Nykyiset vastaavat rautakauppa versiot ovat melko soopaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuorintarauta
No meillä oli tallessa sepäntakoma, jonka otimme projektiksi. Lähtökohtana oli tämä.
Olin kastanut sen kahvat Valttiin lahoamisen estämiseksi jo kauan sitten, jotta rakenne näkyisi myös myöhemmin. Kahvat olivat aika rujossa kunnossa. Valttiin upottaminen pysäytti hajoamisen.
Erikoisia puulajeja kannattaa säilytellä. Aikoinaan pakkanen kuivatti kirsikkapuun pystyyn.
Ja niinpä puuta kahvoja varten oli ollut kuivamassa. Aloitus alkoi tästä kuivasta kirsikkapuun klabista.
Alustavan muotoilun jälkeen se alkoi näyttämään jo paremmalta. Tuon puolittamalla saimme kaksi kahvaa.
Sitten piti poistaa vanhat kahvan jäänteet, jotta näkisimme raudan muodot. Rauta oli 6 milliä halkaisijaltaan prikka päästä. Sitten se leveni v-mallisena lattarautana leventyen lähes 2cm leveäksi sormisuojan kohdalla. Porasimme ensin kahvan lävitse 6mm terällä reiän. Sitten jyrsimme terällä noin alustavan v-mallisen reiän kahvojen toiseen päähän. Poistimme sitten prikat.
Seuraava vaihe oli tehdä hiillos ja lämmittää kahvarautaa sopivasti, muttei liikaa. Jolloin kahvat voitiin polttaa malliin ja paikoillensa. Prikkoja yritimme takoa kiinni, mutta se ei onnistunut, koska kahvan kohdalta oli rauta karkaistu ?
Kun emme ole seppiä syntyessämme, niin oikaisemme hieman ja hitsasimme prikat kiinni.
Terotus ja kahvojen viimeistely oli nyt vuorossa. Hioimme ne parempaan malliin.
lopuksi se tärkein seikka, eli kirkkaan puuöljyn käyttö. Vasta nyt kirsikkapuu sai oman värinsä takaisin.
Kyllä nyt kelpaa, koska testin jälkeen kuorimarauta toimii täydellisesti.
Parempaa saa hakea, jos löytää. Ei ole sepäntakoman voittanutta.
Ps. Tämä oli sellainen ekoteko. Luonto kiittää.
Joku muu olisi heittänyt tämän menemään ja ostanut tilalle suden.
Joten hyvä me ...
Ja kovaan käyttöön tämä tuli, "museoseinällä" seisomisen sijaan.
Kyseessä oli kuorimaraudan entisöinti käyttöä varten. Pikkuhommin käy jopa vesuri.
Mutta meillä on isompaa työtä menossa. Nykyiset vastaavat rautakauppa versiot ovat melko soopaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuorintarauta
No meillä oli tallessa sepäntakoma, jonka otimme projektiksi. Lähtökohtana oli tämä.
Olin kastanut sen kahvat Valttiin lahoamisen estämiseksi jo kauan sitten, jotta rakenne näkyisi myös myöhemmin. Kahvat olivat aika rujossa kunnossa. Valttiin upottaminen pysäytti hajoamisen.
Erikoisia puulajeja kannattaa säilytellä. Aikoinaan pakkanen kuivatti kirsikkapuun pystyyn.
Ja niinpä puuta kahvoja varten oli ollut kuivamassa. Aloitus alkoi tästä kuivasta kirsikkapuun klabista.
Alustavan muotoilun jälkeen se alkoi näyttämään jo paremmalta. Tuon puolittamalla saimme kaksi kahvaa.
Sitten piti poistaa vanhat kahvan jäänteet, jotta näkisimme raudan muodot. Rauta oli 6 milliä halkaisijaltaan prikka päästä. Sitten se leveni v-mallisena lattarautana leventyen lähes 2cm leveäksi sormisuojan kohdalla. Porasimme ensin kahvan lävitse 6mm terällä reiän. Sitten jyrsimme terällä noin alustavan v-mallisen reiän kahvojen toiseen päähän. Poistimme sitten prikat.
Seuraava vaihe oli tehdä hiillos ja lämmittää kahvarautaa sopivasti, muttei liikaa. Jolloin kahvat voitiin polttaa malliin ja paikoillensa. Prikkoja yritimme takoa kiinni, mutta se ei onnistunut, koska kahvan kohdalta oli rauta karkaistu ?
Kun emme ole seppiä syntyessämme, niin oikaisemme hieman ja hitsasimme prikat kiinni.
Terotus ja kahvojen viimeistely oli nyt vuorossa. Hioimme ne parempaan malliin.
lopuksi se tärkein seikka, eli kirkkaan puuöljyn käyttö. Vasta nyt kirsikkapuu sai oman värinsä takaisin.
Kyllä nyt kelpaa, koska testin jälkeen kuorimarauta toimii täydellisesti.
Parempaa saa hakea, jos löytää. Ei ole sepäntakoman voittanutta.
Ps. Tämä oli sellainen ekoteko. Luonto kiittää.
Joku muu olisi heittänyt tämän menemään ja ostanut tilalle suden.
Joten hyvä me ...
Ja kovaan käyttöön tämä tuli, "museoseinällä" seisomisen sijaan.
maanantai 11. toukokuuta 2020
Luontokuva Motoristeille
Kevään luontokuvan motoristeille tarjoaa PeterPanBike. Aika kiva vai mitä ?
Itse voin tarjota Suomalaisittain vielä kovemman ... Arvatkaa mikä kukkii mökillämme ?
Kerron, kun ette varmasti tiedä. Tämä on Aprikoosi.
Ettäkö, häh, mitä !?
Joo ... tosi on.
Kasvi on kotoisin Himalajalta ja siksi se viihtyy myös Suomessa. Tekee myös hedelmiä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aprikoosi
Kevät vaikuttaa hyvältä ...
Kerron, kun ette varmasti tiedä. Tämä on Aprikoosi.
Ettäkö, häh, mitä !?
Joo ... tosi on.
Kasvi on kotoisin Himalajalta ja siksi se viihtyy myös Suomessa. Tekee myös hedelmiä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aprikoosi
Kevät vaikuttaa hyvältä ...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)