Mustion linna.

Yöpaikassamme hyvin nukutun yön ja saunomisen jälkeen me lähdimme ajamaan kohti Mustiota.
Aki päätti, että me syömme siellä pienen aamupalan.
Tämä paikka vaatisi hieman enemmän aikaa alueen tutkimiseen. Päätimmekin syödä eväät ja katsella paikkaa hieman pintapuolisesti.
Ajamme tänne uudelleen paremmalla aikataululla.
Mustion linna ei ole mikään oikea linna.
Linnan määritelmänä on puolustusmuuri ja jokunen torni.
Toki on ollut olemassa myös hallinnollisia linnoja.
Mielestäni tämä jätti kartano ei ole oikea linna, vaan hyvin suuri kartanorakennus.
Mutta todella hieno sellainen.
Saivartelu sikseen.

Matkalla taukopaikallemme kohtasimme krokotiilin, alligaattorilla on leveämpi kuono.
Nyt tämä otus syö minun käteni.

Tiia oli rohkeampi ja työnsi päänsä krokotiilin kitaan.

Tässä Akin tyylinäyte.

Aamupalan söimme Mustion huvimajassa.

Lähemmin huvimaja näyttää tältä.

Luontopolkuja on monenlaisia. Mutta tämä on ainutlaatuinen, sillä se ylittää vesistön.

Pääsimme sitä kävellessämme ihailemaan osmankäämejä , lumpeita ja ulpukoita.

Tässä punainen lumme.

Toinen lummelaji ... tämä on keltainen, kun meidän normaali on vitivalkoinen väriltään.

Mustiossa riitti katseltavaksi monia patsaita.
Tämän nimi on epäröivä Venus.

Patsas nimeltään turhamaisuus puhuttelee minua syystä tai toisesta.

Kauneus on katoavaista sanoi Aki, sillä patsaat rapistuvat hiljalleen.

Patsaspuistossa oli paljon muutakin katseltavaa.
Tämä oli ihana, sillä minulla oli pienenä oma kreikan kilpikonna nimeltään Tiitus.

Mieletön rahamäärä saa aikaiseksi "hulluutta".
Tuo on hevostalli, jollaisia täällä on kaksi identtistä vierekkäin. 

Pieni yksityiskohta siitä.

Hirveästä helteestä nautti ilmiselvästi pelargonia.

Hetken olimme "eksyksissä" ...

Mustiosta pois lähtiessä meidän piti kääntyä tielle numero 25.
Sen piti mennä oikealle, vaan eipä mennytkään.
Itse liittymä lähtikin vasemmalle. Siis kuka tuota voisi älytä ?
Ei siis ihme, että mietimme tovin , miksi ajoimme harhaan.
Kartta näytti meille vallan muuta suuntaa.