Joulukortin on piirtänyt Ingrid Elf.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Ingrid_Elf
tiistai 24. joulukuuta 2019
Hyvää joulua !
Lukijoille hyvää joulua !
Joulukortin on piirtänyt Ingrid Elf.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Ingrid_Elf
Joulukortin on piirtänyt Ingrid Elf.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Ingrid_Elf
lauantai 30. marraskuuta 2019
Norton Commando 961 Sport MK II
Akin havainto Amsterdamissa Norton Commando 961 Sport MK II.
Elikä tuliterä "uusinta painos" vanhasta tutusta. (Norton Commando 961)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Norton_Motorcycle_Company
https://en.wikipedia.org/wiki/Norton_Motorcycle_Company
https://en.wikipedia.org/wiki/Norton_961_Commando
Elikä tuliterä "uusinta painos" vanhasta tutusta. (Norton Commando 961)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Norton_Motorcycle_Company
https://en.wikipedia.org/wiki/Norton_Motorcycle_Company
https://en.wikipedia.org/wiki/Norton_961_Commando
keskiviikko 23. lokakuuta 2019
Tallipaikkaa vajaa
Aki menetti moottoripyörän talvisäilytyspaikan, kun kyseinen asunto talleineen meni myyntiin, omistajien Turussa opiskelun vuoksi. Säilytyspaikkaa kyseltiin monesta paikasta, mutta sitten nousi kiire Akin aikataulua vastaan ja nyt oli välittömästi saatava HD talvilepoon. Siksi HD vietiin Motohotelliin.
Että, sellainen pikaratkaisu. Hyvä, että saatiin HD jonnekin talveksi talteen.
Että, sellainen pikaratkaisu. Hyvä, että saatiin HD jonnekin talveksi talteen.
sunnuntai 6. lokakuuta 2019
Perhos tunnistusta
Mökillä olessani ajattelin
sytyttää uuniin tulen. Onneksi huomasin tämän. Mietimme tätä
jättikokoista perhosta yhdessä, että mikä se on ? Minulle ja Kimille
se oli aivan uusi havainto.
Perhonen on huomattavan kookas laji, ja sen siipienkärkiväli vaihtelee 86–96 mm.
Se on "mukamas" yleinen ja kykenee lentelemään vielä lokakuun alkuun asti. No tämä oli lentänyt kylmästä savupiipusta uuniin asti ja sieltä minä löysin tämän.
Valon vuoksi kannoin sen kuvaamista varten ulos kuistin kaiteelle. Perhonen oli aavistuksen nokinen tietenkin, koska oli lepatellut eksyneenä hormissa ja uunissa.
Kyllähän me sen yökköseksi tunnistimme heti, mutta sen suuri koko meitä lähinnä ihmetytti.
Tässä tämä nokeentunut perhonen kuistin kaiteella kuvattavana.
Lainakuva netistä ... alla sen linkki
Tässä näkyy sen nokeentumaton siivistö. Perhonen on Haavan ja Koivun seuralainen.
Tässä se juo Koivun mahlaa. Kuvasta voi myös todeta, että perhosen naamioväri on tosi hieno.
Miksi sitä ei juuri näe mökillämme ?
Koska lepakot pitävät sitä hyvänä ruokapalana olettaisin niin, koska niitähän siellä riitää.
Perhonen on Siniritariyökkönen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Siniritariy%C3%B6kk%C3%B6nen
https://www.suomen-perhoset.fi/siniritariyokkonen/
Perhonen on huomattavan kookas laji, ja sen siipienkärkiväli vaihtelee 86–96 mm.
Se on "mukamas" yleinen ja kykenee lentelemään vielä lokakuun alkuun asti. No tämä oli lentänyt kylmästä savupiipusta uuniin asti ja sieltä minä löysin tämän.
Valon vuoksi kannoin sen kuvaamista varten ulos kuistin kaiteelle. Perhonen oli aavistuksen nokinen tietenkin, koska oli lepatellut eksyneenä hormissa ja uunissa.
Kyllähän me sen yökköseksi tunnistimme heti, mutta sen suuri koko meitä lähinnä ihmetytti.
Tässä tämä nokeentunut perhonen kuistin kaiteella kuvattavana.
Lainakuva netistä ... alla sen linkki
Tässä näkyy sen nokeentumaton siivistö. Perhonen on Haavan ja Koivun seuralainen.
Tässä se juo Koivun mahlaa. Kuvasta voi myös todeta, että perhosen naamioväri on tosi hieno.
Miksi sitä ei juuri näe mökillämme ?
Koska lepakot pitävät sitä hyvänä ruokapalana olettaisin niin, koska niitähän siellä riitää.
Perhonen on Siniritariyökkönen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Siniritariy%C3%B6kk%C3%B6nen
https://www.suomen-perhoset.fi/siniritariyokkonen/
maanantai 5. elokuuta 2019
Linlon saari
Kun Akin HD : n takarengas oli vaihdettu, niin kerkesimme vasta myöhemmin ajamaan pidemmän testiajon. Aamulla oli viileää ... Koska aamu oli kylmä, niin
hain autolla kanisterilla bensaa omaan Yamahaani. Olin jättänyt sen
tankkaamatta, kun ajattelin kesän jatkuvan normaalisti tai hyvin
lämpimänä. Tankkasin siis Yamaha Viragon tallilla kanisterista ajamisen
sijaan. Ei huvittanut palella.
Mietimme minne ajaa. Satu oli vinkannut Linlosta Akille.
Kun tuota ei oltu ennen nähty, niin suuntasimme keulamme sinne. Olimme jo melkein perillä, kun minun pyöräni ei enää käynnistynyt. Siihen tuli hädin tuskin valot, mutta virta ei riitänyt käynnistykseen.
Ensimäiseksi tuli mieleeni akku, jossa pitäisi olla virtaa rittävästi.
Lopulta havaitsin, että akun navan muunosnippa oli löysällä. En käsitä miten tuo voisi olla mahdollista, koska olin sen itse kiristänyt ja asentanut paikoilleen.
No, sen pohtiminen oli aivan turhaa.
Suurin ongelma oli se, että olin jättänyt työkalut kotiin. Tarkalleen ottaen ne olivat Tiian Yamahan sivulaukussa.
Ikinä ei pitäisi lähteä liikenteeseen ilman työkaluja.
Viragon satulan alla oli vain pari hassua työkalua. Sainkin niitä soveltaen kiilattua munnosnipan ottamaan toiselta laidalta kiinni.
Korjauksen vaihtoehtoja olisi ollut, puukiila, folion pala tai vaikka rautalanka tai jokin muu "kikka kolmonen".
Näin sitä sitten omaa korjaus sovellusta käyttäen pyörä käynnistyi ja matka jatkui.
Ps. Tämän akun navat ovat sivu kiinitteisiä ja muunnos nippa siirtää kiinityksen yläpuoliseksi.
Saavuimme Linlon venesatamaan mihin jätimme pyörät. Ainoana osviittana reitistä meille oli tämä saaren aikoja sitten kulahtanut opastekyltti.
Ajovarusteissa pidempi rämpiminen oli melko lämpöistä, koska aurinko paistoi. Viileän aamun jälkeen nousi lämpötila 23,3C asti! Vasta päivän lopuksi tuli pilviä taivaalle.
Olimme tänään oikeassa paikassa!
Yksi rintama häipyi itään ja toinen tuli lännestä tilalle.
Kun pysyttelimme Helsingistä noin 50 km itään tai vaikkapa länteen oli sää tällä rajatulla aluella taattu.
Tässä alueen valinnassa onnistuimmekin erittäin hyvin.
Nyt täytyy mainita keväällä ostamistani Richa Kart Evolution ajokengistäni, että nämä osoittautuivat erinomaisiksi vaellus ja rämpimis ja kiipeämis kengiksi. Pohjissa oli todella hyvä pito kalliolla.
Pysähdyimme tähän kohtaan evästauolle.
Tämä kulunut pöytä ja penkit kelpasivat hyvin meille eväitä ajatellen. Tuo "olevinaan muka grilli", kaipaisi hävityksen, koska saarella on parempiakin nuotiopaikkoja.
Karmea nokikasa ei paljoa silmiä ilahduttanut.
Taukopaikkana tämä on hyvä, mutta tämä lahti on turhan matala uimiseen.
Linlo on rauhallinen saari, jossa ei juuri turisteja näkynyt, vain muutama kalastaja nähtiin matkan varrella. Kalastajat ovatkin hiljaista ja rauhallista väkeä. Emme kaipaa mitään melua ja mekastusta lähellemme.
Saari on sen verran iso, että meiltä jäi suurin osa näkemättä. Sanoisin, että tänne kannattaa tulla keveimmillä varusteilla, ja kartan kanssa. Sekä riitävät eväät mukana, koska täällä ei ole mitään palveluita. Niin ... laiskojen ei kannata tänne tulla. Etäisyydet ovat pitkiä ja polut kapeita, kosteita tai rytöisiä.
Meille hyvä ... muille ei ehkä niinkään.
Ps. Akkunipan tilapäis korjaus toi minut kotiin ja ongelmitta takaisin tallille, jossa korjasin vian välittömästi.
Mietimme minne ajaa. Satu oli vinkannut Linlosta Akille.
Kun tuota ei oltu ennen nähty, niin suuntasimme keulamme sinne. Olimme jo melkein perillä, kun minun pyöräni ei enää käynnistynyt. Siihen tuli hädin tuskin valot, mutta virta ei riitänyt käynnistykseen.
Ensimäiseksi tuli mieleeni akku, jossa pitäisi olla virtaa rittävästi.
Lopulta havaitsin, että akun navan muunosnippa oli löysällä. En käsitä miten tuo voisi olla mahdollista, koska olin sen itse kiristänyt ja asentanut paikoilleen.
No, sen pohtiminen oli aivan turhaa.
Suurin ongelma oli se, että olin jättänyt työkalut kotiin. Tarkalleen ottaen ne olivat Tiian Yamahan sivulaukussa.
Ikinä ei pitäisi lähteä liikenteeseen ilman työkaluja.
Viragon satulan alla oli vain pari hassua työkalua. Sainkin niitä soveltaen kiilattua munnosnipan ottamaan toiselta laidalta kiinni.
Korjauksen vaihtoehtoja olisi ollut, puukiila, folion pala tai vaikka rautalanka tai jokin muu "kikka kolmonen".
Näin sitä sitten omaa korjaus sovellusta käyttäen pyörä käynnistyi ja matka jatkui.
Ps. Tämän akun navat ovat sivu kiinitteisiä ja muunnos nippa siirtää kiinityksen yläpuoliseksi.
Saavuimme Linlon venesatamaan mihin jätimme pyörät. Ainoana osviittana reitistä meille oli tämä saaren aikoja sitten kulahtanut opastekyltti.
Ajovarusteissa pidempi rämpiminen oli melko lämpöistä, koska aurinko paistoi. Viileän aamun jälkeen nousi lämpötila 23,3C asti! Vasta päivän lopuksi tuli pilviä taivaalle.
Olimme tänään oikeassa paikassa!
Yksi rintama häipyi itään ja toinen tuli lännestä tilalle.
Kun pysyttelimme Helsingistä noin 50 km itään tai vaikkapa länteen oli sää tällä rajatulla aluella taattu.
Tässä alueen valinnassa onnistuimmekin erittäin hyvin.
Nyt täytyy mainita keväällä ostamistani Richa Kart Evolution ajokengistäni, että nämä osoittautuivat erinomaisiksi vaellus ja rämpimis ja kiipeämis kengiksi. Pohjissa oli todella hyvä pito kalliolla.
Pysähdyimme tähän kohtaan evästauolle.
Tämä kulunut pöytä ja penkit kelpasivat hyvin meille eväitä ajatellen. Tuo "olevinaan muka grilli", kaipaisi hävityksen, koska saarella on parempiakin nuotiopaikkoja.
Karmea nokikasa ei paljoa silmiä ilahduttanut.
Taukopaikkana tämä on hyvä, mutta tämä lahti on turhan matala uimiseen.
Linlo on rauhallinen saari, jossa ei juuri turisteja näkynyt, vain muutama kalastaja nähtiin matkan varrella. Kalastajat ovatkin hiljaista ja rauhallista väkeä. Emme kaipaa mitään melua ja mekastusta lähellemme.
Saari on sen verran iso, että meiltä jäi suurin osa näkemättä. Sanoisin, että tänne kannattaa tulla keveimmillä varusteilla, ja kartan kanssa. Sekä riitävät eväät mukana, koska täällä ei ole mitään palveluita. Niin ... laiskojen ei kannata tänne tulla. Etäisyydet ovat pitkiä ja polut kapeita, kosteita tai rytöisiä.
Meille hyvä ... muille ei ehkä niinkään.
Ps. Akkunipan tilapäis korjaus toi minut kotiin ja ongelmitta takaisin tallille, jossa korjasin vian välittömästi.
torstai 1. elokuuta 2019
Bali ja outoa kahvia
No, joo meidän ajoporukkamme yhteiset ajot katosivat, koska kaikilla loppuivat lomat, etc.
Itse olen ajellut ehkä kaikista eniten meistä tänä kesänä. Niistä ei vain viitsi kirjoitella mitään sen ihmeempää. Koska porukalla ajo on aina kivempaa. No, sehän on kertomattakin selvä asia.
Scotlannin jälkeen Susanna "katosi" maailman ääriin sinne sun tänne. Ei ole ollenkaan minun asiani informoida, missä kaikkialla hän oli. Mutta aina, kun on kyse moottoripyöristä, niin se on minun juttuni ... toki tietenkin Susannan luvalla.
Hän on nyt vuokrannut jonkinlaisen kaksipyöräisen "maailmalla kiertämiseen."
Kerron lyhyesti Balista ja moottoripyörästä. Super ihanat sukellus jutut jätän nyt väliin, koska meidän yhteisen blogin tarkoitus on kertoa lähinnä moottoripyörä retkistä.
Niin ... Balilla Susanna vuokrasi tietenkin itselleen ajopelin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Bali
https://en.wikipedia.org/wiki/Bali
Tämä Honda on tietenkin paikallisesti hyvin tyypillinen pyörä.
Mihin tuota sitten tarvittiin ?
Vastaus kysymykseen häämöttää Hondan taustalla ...
https://en.wikipedia.org/wiki/Mount_Agung
https://fi.wikipedia.org/wiki/Agung_(tulivuori)
Riemua tuon tulivuoren näkemisestä oli tietenkin, vaikka tuo on purkautunut jo muutamaan kertaan lähiaikoina. Sinällänsä tuolla oleminen on kova riski. Jota ei tietenkään ajattele, koska vuori oli nyt rauhallinen. Jos kaikkea alkaa pelkäämään, niin sitten pelko on loputon.
Ajatelma : "Tänään nyt ja huomenna toisin." kantaa pidemmälle.
Jos Suomalaiset olisivat "pelänneet" sodassa, niin juoksemista olisi riitänyt Ruotsiin asti.
Sen sijaan he asettuivat rauhallisesti paikoilleen ja odottivat mitä tuleman pitää.
Käyttivät myöskin järkeään hyväksi ilman paniikkia.
Suurta näkemisen riemua tämä tietenkin oli. Ihminen, joka ei kestä elää, niin hänellä on aika hukkaan heitettyä elämää.
Maallista mammonaa, et saa vietyä mukanasi, mutta kokemuksesi voit kuljettaa läpi elämän mukanasi aina ilman suuria taskuja.
Luulen, että olisin itsekin hyppinyt tuolla riemusta tasajalkaa ... ainakin kuvainnollisesti.
Tässä Susannan Honda seuraavalla pysähdys paikalla.
Tulivuori vielä kerran.
Retkellä oli toinenkin pointti. Koska Suomalaiset kuluttavat kahvia maailman eniten per henkilö, niin seuraava kohde olikin aika selvä. Elikkä kahvi plantaasi.
Tässä kahvipensas. No ei tämä ollut vielä mitään ...
Nyt oli kyseessä maailman kalleinta kahvia nimeltään Kopi Luwak.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kopi_Luwak
https://en.wikipedia.org/wiki/Kopi_luwak
Susanna ajatteli tietenkin minua, joka olin selvinnyt Scotlannin Haggiksesta kunnialla. Nyt hän osti minulle Sivetti kissan syömät ja paahdetut sekä jauhetut kahvit.
Kymykseen oliko tuo hyvää ? Niin vastaan, että olihan se erilaista ja kiintoisaa.
Kysymyksen asettelu on toki aika huono, koska meillä on Suomessa maailman parhaat kahvit. Jopa silleen, että emme edes tajua meille tarjottua ja myytävää jokapäiväistä hienoutta.
Kahvi oli kiintoisaa, mutta en usko, että kukaan Suomalainen vaihtaisi Pauligin kahvia tuohon.
Ainakaan, kun tuo on niin tavattoman kallista.
Olen kyllä todella otettu tuosta hienosta lahjasta. Tässä tämä pussi on täynnä.
Verrokkina makutestiksi keitin toki Suomessa myytäviä kahveja ja sitten maistelin tämän Kopi Luwak pussin tyhjäksi.
Jokainen Suomalainen turisti tietää miten kamalaa kahvia on tarjolla ympäri maailmaa.
Sanoisin tuon olevan samalla viivalla Pauligin kahvin kanssa ja siksi ehkä pitää hieman ihmetellä tuon pussin hintaa.
Jos jollakin on vastaväitteitä, niin kerron olevani kulinaristi ja tapanani on tutkia ja maistella kaikkea kiintoisaa mitä vastaan tulee.
Huonoa en tietenkään syö suullista enempää, kaikkea ihmellistä on kuitenkin tullut kokeiltua.
Ja tämä oli uusi ulottuvuus minulle. Joo hyvät pisteet kahvi sai minulta.
Itse olen ajellut ehkä kaikista eniten meistä tänä kesänä. Niistä ei vain viitsi kirjoitella mitään sen ihmeempää. Koska porukalla ajo on aina kivempaa. No, sehän on kertomattakin selvä asia.
Scotlannin jälkeen Susanna "katosi" maailman ääriin sinne sun tänne. Ei ole ollenkaan minun asiani informoida, missä kaikkialla hän oli. Mutta aina, kun on kyse moottoripyöristä, niin se on minun juttuni ... toki tietenkin Susannan luvalla.
Hän on nyt vuokrannut jonkinlaisen kaksipyöräisen "maailmalla kiertämiseen."
Kerron lyhyesti Balista ja moottoripyörästä. Super ihanat sukellus jutut jätän nyt väliin, koska meidän yhteisen blogin tarkoitus on kertoa lähinnä moottoripyörä retkistä.
Niin ... Balilla Susanna vuokrasi tietenkin itselleen ajopelin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Bali
https://en.wikipedia.org/wiki/Bali
Tämä Honda on tietenkin paikallisesti hyvin tyypillinen pyörä.
Mihin tuota sitten tarvittiin ?
Vastaus kysymykseen häämöttää Hondan taustalla ...
https://en.wikipedia.org/wiki/Mount_Agung
https://fi.wikipedia.org/wiki/Agung_(tulivuori)
Riemua tuon tulivuoren näkemisestä oli tietenkin, vaikka tuo on purkautunut jo muutamaan kertaan lähiaikoina. Sinällänsä tuolla oleminen on kova riski. Jota ei tietenkään ajattele, koska vuori oli nyt rauhallinen. Jos kaikkea alkaa pelkäämään, niin sitten pelko on loputon.
Ajatelma : "Tänään nyt ja huomenna toisin." kantaa pidemmälle.
Jos Suomalaiset olisivat "pelänneet" sodassa, niin juoksemista olisi riitänyt Ruotsiin asti.
Sen sijaan he asettuivat rauhallisesti paikoilleen ja odottivat mitä tuleman pitää.
Käyttivät myöskin järkeään hyväksi ilman paniikkia.
Suurta näkemisen riemua tämä tietenkin oli. Ihminen, joka ei kestä elää, niin hänellä on aika hukkaan heitettyä elämää.
Maallista mammonaa, et saa vietyä mukanasi, mutta kokemuksesi voit kuljettaa läpi elämän mukanasi aina ilman suuria taskuja.
Luulen, että olisin itsekin hyppinyt tuolla riemusta tasajalkaa ... ainakin kuvainnollisesti.
Tässä Susannan Honda seuraavalla pysähdys paikalla.
Tulivuori vielä kerran.
Retkellä oli toinenkin pointti. Koska Suomalaiset kuluttavat kahvia maailman eniten per henkilö, niin seuraava kohde olikin aika selvä. Elikkä kahvi plantaasi.
Tässä kahvipensas. No ei tämä ollut vielä mitään ...
Nyt oli kyseessä maailman kalleinta kahvia nimeltään Kopi Luwak.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kopi_Luwak
https://en.wikipedia.org/wiki/Kopi_luwak
Susanna ajatteli tietenkin minua, joka olin selvinnyt Scotlannin Haggiksesta kunnialla. Nyt hän osti minulle Sivetti kissan syömät ja paahdetut sekä jauhetut kahvit.
Kymykseen oliko tuo hyvää ? Niin vastaan, että olihan se erilaista ja kiintoisaa.
Kysymyksen asettelu on toki aika huono, koska meillä on Suomessa maailman parhaat kahvit. Jopa silleen, että emme edes tajua meille tarjottua ja myytävää jokapäiväistä hienoutta.
Kahvi oli kiintoisaa, mutta en usko, että kukaan Suomalainen vaihtaisi Pauligin kahvia tuohon.
Ainakaan, kun tuo on niin tavattoman kallista.
Olen kyllä todella otettu tuosta hienosta lahjasta. Tässä tämä pussi on täynnä.
Verrokkina makutestiksi keitin toki Suomessa myytäviä kahveja ja sitten maistelin tämän Kopi Luwak pussin tyhjäksi.
Jokainen Suomalainen turisti tietää miten kamalaa kahvia on tarjolla ympäri maailmaa.
Sanoisin tuon olevan samalla viivalla Pauligin kahvin kanssa ja siksi ehkä pitää hieman ihmetellä tuon pussin hintaa.
Jos jollakin on vastaväitteitä, niin kerron olevani kulinaristi ja tapanani on tutkia ja maistella kaikkea kiintoisaa mitä vastaan tulee.
Huonoa en tietenkään syö suullista enempää, kaikkea ihmellistä on kuitenkin tullut kokeiltua.
Ja tämä oli uusi ulottuvuus minulle. Joo hyvät pisteet kahvi sai minulta.
sunnuntai 7. heinäkuuta 2019
Nirwana V4 Motorcycle
Susannan ja Mikan löytö maailmalta ... Nirwana V4 motorcycle !
Sen tunnistaminen oli minulle kovin vaikeaa.
Koska tankista oli kadonnut molemilta puolilta osittain nimi. Tankissa luki vain irwan ja tyyppikilvessä vuosiluku 1991.
Ensin ajattelin nimeä Kirwan, kunnes välähti että se olisi Nirwan. Kun sitten keksin lisätä loppuun a kirjaimen, niin sain bändin sadat sivut eteeni. Lopulta keksin kuitenkin sen ratkaisun.
Eihän tuossa mennyt kuin 4h lukiessani erilaisia moottoripyörä sivuja, sekä selatessani satoja sivuja kuvina.
Netistä ei tahtonut löytyä mitään järkevää.
Melko harvinainen juttu on tämä ainakin länsimaissa.
Jotenkin sen olemuksesta tulee mieleen osittain Moto Guzzi.
No nyt tämä on sitten teille lukijoille valmiksi selvitetty.
© Susanna Storkucko
Tarkemmin katsottuna Nirwana on nelisylinterinen poikittaisella 90 asteisella V-moottorilla varustettuna.
Sen vetotapa on kardaaniakseli.
© Susanna Storkucko
© Susanna Storkucko
Tässä tämä erikoisuus on lähemmin katsottuna.
Ps. Pyörän sijaintipaikka on Mangrovesuossa laiturilla kaukoidässä. Joten ei löydy ehkä kovin helposti ja nopeasti teidän katseltavaksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mangrove
https://en.wikipedia.org/wiki/Mangrove
Sen tunnistaminen oli minulle kovin vaikeaa.
Koska tankista oli kadonnut molemilta puolilta osittain nimi. Tankissa luki vain irwan ja tyyppikilvessä vuosiluku 1991.
Ensin ajattelin nimeä Kirwan, kunnes välähti että se olisi Nirwan. Kun sitten keksin lisätä loppuun a kirjaimen, niin sain bändin sadat sivut eteeni. Lopulta keksin kuitenkin sen ratkaisun.
Eihän tuossa mennyt kuin 4h lukiessani erilaisia moottoripyörä sivuja, sekä selatessani satoja sivuja kuvina.
Netistä ei tahtonut löytyä mitään järkevää.
Melko harvinainen juttu on tämä ainakin länsimaissa.
Jotenkin sen olemuksesta tulee mieleen osittain Moto Guzzi.
No nyt tämä on sitten teille lukijoille valmiksi selvitetty.
© Susanna Storkucko
Tarkemmin katsottuna Nirwana on nelisylinterinen poikittaisella 90 asteisella V-moottorilla varustettuna.
Sen vetotapa on kardaaniakseli.
© Susanna Storkucko
© Susanna Storkucko
Tässä tämä erikoisuus on lähemmin katsottuna.
Ps. Pyörän sijaintipaikka on Mangrovesuossa laiturilla kaukoidässä. Joten ei löydy ehkä kovin helposti ja nopeasti teidän katseltavaksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mangrove
https://en.wikipedia.org/wiki/Mangrove
maanantai 1. heinäkuuta 2019
HD : n takarenkaan vaihto
Akin HD : n takarengas oli vaihtokunnossa. Dunlop ei ollut muutenkaan hyvä renkaana.
Ensimäinen hommamme oli mahduttaa vakiomallinen MP nostin pyörän alle. Harrikan kanssa pitää kikkailla hieman ja niinpä asetimme lankut lattialle. Sitten työnsimme HD : n lankkujen päälle.
Näin nostin mahtui sen alle. Pyörä piti tietenkin sitoa remmeillä kiinni kunnolla, sillä olisihan se katastrofi pudottaa pyörä nostimelta kyljelleen.
Ettäkö miksi teimme näin ?
Tässä mallissa on taka-akseli pakoputkien kohdalla. Joten ei voi koputella akselia suoraan pois.
Joku ottaisi pakoputket tieltä pois, jotta työn saisi tehtyä.
Tuo ei kyllä kannata useimmissa pyörissä. Kun pakoputki on lämmennyt ja laajentunut tiiviiksi paikalleen, niin ei kannata aloittaa niiden iroittamista. Usein tuosta seuraa vain ongelmia.
Me päätimme irottaa iskarit alapäästään, jolloin takaswingi laskisi renkaan lattian tasoon.
Löysäsimme tietenkin vetoremmiä ja nyppäsimme jarrupalan pois haittaamasta.
Nytpä homma ei mennytkään putkeen niin kuin halusimme ... Swingi ei laskeutunutkaan alas niin kuin olisi olettanut.
Nyt lykkään etukäteen tämän kuvan josta näette miksi homma ei luistanut.
Pakoputkeen littyvä musta pyöreä putki ja takaswingi ei mahtunut toistensa ohitse. Syynä oli "ryssitty hitsaus" roiskeineen sekä jokin turha hitsattu jarrukappale. Ilmeisesti on ajateltu, että joku tohelo ei vaan satuttaisi varpaitaan ja nostaisi sitten oikeudenkäyntiä Amerikkalaiseen tapaan.
Me laitoimme meisselin tuohon väliin ja kampesimme sillä hieman. Nyt takarengas laskeutui kauniisti lattian tasolle. Jolloin kykenimme irottamaan esteettä taka-akselin.
Taka-akselin pakoputken puoleinen mutteri avataan. Sitten koputellaan kierteitä rikkomatta akseli pois.
Itse olen veistellyt puusta sopivan tuurnan ja käytän hellävaraista massavasaraa tuohon työhön.
Ei sitten tule rikottua mitään vahingossa.
Nyt on akseli hienosti poistettu.
Kun halutaan rengas vetoremmistä pois, niin senkuin vain työnnetään rengasta hieman eteenpäin ja näin renkaan vanteinen saa hyvin poistettua.
Ps. Vielä kerran ylhäällä tuo ongelma kohta, jollaista en ole ikinä Japanilaisissa pyörissä kohdannut.
Näin Dunlop poistui vanteineen.
Seuraavaksi oli tietenkin uuden renkaan vaihto vanteelle.
Kun monessakaan autoliikkessä ei ole Mp sopivaa rengaslaitetta, niin työ teetettiin Stormilla.
Uusi rengas on Michelin, jonka Aki oli ostanut Motonetistä, koska se oli halvin siellä ja sen sai hyllystä heti tilaamatta.
Kun uusi rengas oli vanteella niin sitten puhdistimme akselin ja laitoimme siihen uudet akselirasvat.
Tuo on tärkeä muistaa.
Pujottelimme vetohihnan kohdalleen. Koputelimme akselin prikkoineen paikoileen. Ja kiristimme sen ohjekirja momentiin.
Niin työhön tarvitaan tietenkin momentti avain. Jarrupalakin pitää muistaa asentaa takaisin.
Sitten laskimme hitaasti pyörää alaspäin. Jostakin syystä homma toimi nyt helpommin, ilman että tarvitsi kammeta mitään. Jäljellä oli kahden iskarin pultin kiristäminen momentilla paikoileen.
Viimeinen työ oli säätää vetoremmin kireys kohdilleen. Sekin sujui, kuin leikki ... koska meillä oli manuaali.
Ps. Pyörän ajo-ominaisuudet paranivat heti uuden renkaan myötä.
Ensimäinen hommamme oli mahduttaa vakiomallinen MP nostin pyörän alle. Harrikan kanssa pitää kikkailla hieman ja niinpä asetimme lankut lattialle. Sitten työnsimme HD : n lankkujen päälle.
Näin nostin mahtui sen alle. Pyörä piti tietenkin sitoa remmeillä kiinni kunnolla, sillä olisihan se katastrofi pudottaa pyörä nostimelta kyljelleen.
Ettäkö miksi teimme näin ?
Tässä mallissa on taka-akseli pakoputkien kohdalla. Joten ei voi koputella akselia suoraan pois.
Joku ottaisi pakoputket tieltä pois, jotta työn saisi tehtyä.
Tuo ei kyllä kannata useimmissa pyörissä. Kun pakoputki on lämmennyt ja laajentunut tiiviiksi paikalleen, niin ei kannata aloittaa niiden iroittamista. Usein tuosta seuraa vain ongelmia.
Me päätimme irottaa iskarit alapäästään, jolloin takaswingi laskisi renkaan lattian tasoon.
Löysäsimme tietenkin vetoremmiä ja nyppäsimme jarrupalan pois haittaamasta.
Nytpä homma ei mennytkään putkeen niin kuin halusimme ... Swingi ei laskeutunutkaan alas niin kuin olisi olettanut.
Nyt lykkään etukäteen tämän kuvan josta näette miksi homma ei luistanut.
Pakoputkeen littyvä musta pyöreä putki ja takaswingi ei mahtunut toistensa ohitse. Syynä oli "ryssitty hitsaus" roiskeineen sekä jokin turha hitsattu jarrukappale. Ilmeisesti on ajateltu, että joku tohelo ei vaan satuttaisi varpaitaan ja nostaisi sitten oikeudenkäyntiä Amerikkalaiseen tapaan.
Me laitoimme meisselin tuohon väliin ja kampesimme sillä hieman. Nyt takarengas laskeutui kauniisti lattian tasolle. Jolloin kykenimme irottamaan esteettä taka-akselin.
Taka-akselin pakoputken puoleinen mutteri avataan. Sitten koputellaan kierteitä rikkomatta akseli pois.
Itse olen veistellyt puusta sopivan tuurnan ja käytän hellävaraista massavasaraa tuohon työhön.
Ei sitten tule rikottua mitään vahingossa.
Nyt on akseli hienosti poistettu.
Kun halutaan rengas vetoremmistä pois, niin senkuin vain työnnetään rengasta hieman eteenpäin ja näin renkaan vanteinen saa hyvin poistettua.
Ps. Vielä kerran ylhäällä tuo ongelma kohta, jollaista en ole ikinä Japanilaisissa pyörissä kohdannut.
Näin Dunlop poistui vanteineen.
Seuraavaksi oli tietenkin uuden renkaan vaihto vanteelle.
Kun monessakaan autoliikkessä ei ole Mp sopivaa rengaslaitetta, niin työ teetettiin Stormilla.
Uusi rengas on Michelin, jonka Aki oli ostanut Motonetistä, koska se oli halvin siellä ja sen sai hyllystä heti tilaamatta.
Kun uusi rengas oli vanteella niin sitten puhdistimme akselin ja laitoimme siihen uudet akselirasvat.
Tuo on tärkeä muistaa.
Pujottelimme vetohihnan kohdalleen. Koputelimme akselin prikkoineen paikoileen. Ja kiristimme sen ohjekirja momentiin.
Niin työhön tarvitaan tietenkin momentti avain. Jarrupalakin pitää muistaa asentaa takaisin.
Sitten laskimme hitaasti pyörää alaspäin. Jostakin syystä homma toimi nyt helpommin, ilman että tarvitsi kammeta mitään. Jäljellä oli kahden iskarin pultin kiristäminen momentilla paikoileen.
Viimeinen työ oli säätää vetoremmin kireys kohdilleen. Sekin sujui, kuin leikki ... koska meillä oli manuaali.
Ps. Pyörän ajo-ominaisuudet paranivat heti uuden renkaan myötä.
Kasvihuone ilmiö tai sitten ei
Jos Juhannus tulikin vietettyä, jokseenkin siedettävässä säässä, niin jatko oli meille huono.
Joko sään puolesta tai että sukulaisa vierailuja oli kaksin kerroin. Jouduimme näyttämään Helsinkiä ja Tallinnaa, molemmille porukoille.
Joten teidän lukijoiden kaipaamat "moottoripyörä ajot" katosivat, kuin tuhka tuuleen.
Meille ei jäänyt ensimäistäkään MC porukan yhteistä loma-ajoa moottoripyörillä.
Sen varmistivat sukulaiset.
Toki kaksi Tallinnan opastus retkeä ja myös Helsingin retket, olivat ihania meistä.
Mutta ei ehkä teistä lukijat.
Asiaa ehkä helpottaa, myös silloinen kurja sää. Kun puhutaan, jostakin kasvihuone ilmiöstä, niin se ei tunnu koskaan osuvan Suomeen tai Scandinaviaan.
Niin myös nyt. Kun koko Euroopassa oli super helle, jolloin ihmisiä kuoli lämpöön.
Oli meillä tuolloin kovin arktinen sää keskellä kesää.
Koska oli kesä, niin kylmän ja jäätymisen sijaan oli meillä inhottavan viileää.
Ps. Laittaa kovasti mietimään, missä on se meidän kasvihuone ilmiö ?
Se ei vain näy kovasti koskaan. Täällä sään vaihtelut vain tihenevät. Mutta kunnollinen sään lämpeneminen puuttuu. Meille tuosta kaikesta on vain haittaa, eikä mitään lämpenemisestä johtuvaa Pohjoista hyvinvointia ole tiedossa. Toisin sanoen kärjistetysti, ei meillä Banaanit tule kasvamaan. Että niin inhottava on tämä tuleva muutos.
Pss. Sopii, kuitenkin miettiä ... miksi me kärsimme kylmästä ja muut paistuvat hengiltä Euroopassa ?
No ... Ok, muistan kuitenkin hyvin, että jäätietä pitkin pystyi ajamaan 70 luvulla Suomenlinnaan. Jos tätä nykyaikaa sitten vertaa aikaisempaan, niin kovin olemattomat ovat nykyiset jäät Helsingissä. Poikkeus vuosia on tietenkin ollut olemassa välillä.
Ennen vanhaan säät olivat kovin tasaisia. Talvi oli talvi ja kesä oli kesä.
Nyt näiden harmaiden päivien määrä näyttää lisääntyvän jatkuvasti.
Että, sellaista on nykyisin.
Joko sään puolesta tai että sukulaisa vierailuja oli kaksin kerroin. Jouduimme näyttämään Helsinkiä ja Tallinnaa, molemmille porukoille.
Joten teidän lukijoiden kaipaamat "moottoripyörä ajot" katosivat, kuin tuhka tuuleen.
Meille ei jäänyt ensimäistäkään MC porukan yhteistä loma-ajoa moottoripyörillä.
Sen varmistivat sukulaiset.
Toki kaksi Tallinnan opastus retkeä ja myös Helsingin retket, olivat ihania meistä.
Mutta ei ehkä teistä lukijat.
Asiaa ehkä helpottaa, myös silloinen kurja sää. Kun puhutaan, jostakin kasvihuone ilmiöstä, niin se ei tunnu koskaan osuvan Suomeen tai Scandinaviaan.
Niin myös nyt. Kun koko Euroopassa oli super helle, jolloin ihmisiä kuoli lämpöön.
Oli meillä tuolloin kovin arktinen sää keskellä kesää.
Koska oli kesä, niin kylmän ja jäätymisen sijaan oli meillä inhottavan viileää.
Ps. Laittaa kovasti mietimään, missä on se meidän kasvihuone ilmiö ?
Se ei vain näy kovasti koskaan. Täällä sään vaihtelut vain tihenevät. Mutta kunnollinen sään lämpeneminen puuttuu. Meille tuosta kaikesta on vain haittaa, eikä mitään lämpenemisestä johtuvaa Pohjoista hyvinvointia ole tiedossa. Toisin sanoen kärjistetysti, ei meillä Banaanit tule kasvamaan. Että niin inhottava on tämä tuleva muutos.
Pss. Sopii, kuitenkin miettiä ... miksi me kärsimme kylmästä ja muut paistuvat hengiltä Euroopassa ?
No ... Ok, muistan kuitenkin hyvin, että jäätietä pitkin pystyi ajamaan 70 luvulla Suomenlinnaan. Jos tätä nykyaikaa sitten vertaa aikaisempaan, niin kovin olemattomat ovat nykyiset jäät Helsingissä. Poikkeus vuosia on tietenkin ollut olemassa välillä.
Ennen vanhaan säät olivat kovin tasaisia. Talvi oli talvi ja kesä oli kesä.
Nyt näiden harmaiden päivien määrä näyttää lisääntyvän jatkuvasti.
Että, sellaista on nykyisin.
keskiviikko 19. kesäkuuta 2019
Retken saldo ja paluu kotiin
Kirjoittaminen ja Scotlannin matka on nyt tässä. On jopa, itse
haikeaa lopettaa tämä tarina. Tuolta löytyi niin monta "Mansikka
paikkaa" ( sanonta ).
Joten tämä retki oli meille onnistunut tai ainakin täyttymys.
Kuvia ja tarinoita riittäisi matkasta paljon enempäänkin.
Tässä vielä eräs kaunis portti Edinburghista.
Sitten vielä niin hienosta yksisarvisesta, joka on heidän kansallis eläin. Tämä on miltei Edinburhin keskustassa.
Näimme täällä yksisarvisia miltei satoja lyhyellä matkallamme.
Pieni kevennys tuosta mystisestä eläimestä ...
Haimme lopuksi ihanasta Ediburgh majoituksesta Capital Guest House rinkkamme. Valmistauduimme sitten kotiin lähtöön.
https://fi.hotels.com/ho378299/capital-guest-house-edinburgh-yhdistynyt-kuningaskunta/
Sitten nautimme vielä ennen Suomeen kotiin paluuta pintin Guinness olutta, Tuo ei ole koskaan Tiian juttu, kun hän on enemmän siiderin ystävä. Tai, jos edes senkään. Hän ei juuri maistele mitään juomaa.
Guinness ei ole mielestänne kovin Scottilaista ... jos niin luulette ... Itse asiassa ovat aikalailla samaa kansaa tai sukuyhteyttä Irlannin kanssa muinais ajoista saakka.
Joo, että kippis sille.
https://en.wikipedia.org/wiki/Pint
Ostimme viime tuliaiset, kotiin viemiseksi ja hyppäsimme täältä vilkkaasta keskustasta lentokenttä bussiin.
Sitten oli lento ja välilasku Ruotsin Arlandaan. Josta poistumatta transit turva-alueelta jatkoimme lentoamme toisella koneella Suomeen.
Siis ... se halvin lento tapa, joka tuottaa meille Suomalaisille kuljetus ongelmia.
Nyt sitten köyhiä sorsitaan. EU alueen ajatus oli, että ihmiset ja kauppatavarat voisivat siirtyä vapaasti.
Tuo ei toteudu lento matkoilla, jos teet välilaskun. Niin silloin joudut transit alueella uuteen tulli tarkastukseen ! Jos olisin ostanut himoavani Oban Whiskyä, niin se olisi poistettu minulta toisessa tullitarkastuksessa transit/tax free tilassa olessamme.
Köyhät kärsivät välilaskusta ja rikkaat hyötyvät suorasta lennostaan !
Ruotsalaiset saavat meitä paremmat edut tällä Scotlanti visiitiltään. Kävelevät vain kotiin pullolasteineen.
Tätä minä vihaan kovasti, koska jokaisella Euroopan kansalaisella pitäisi olla samat edut.
Tämä ei ole oikein ketään EU kansalaista kohtaan !!!
Luojan kiitos, että en ostanut kallista Oban whiskyä tullessani, koska tullivapaassa Euroopassa, tulli olisi sen vienyt minulta välilennoltani.
Onko tuossa mitään järkeä ! ? ... olla jossakin Eu yhteisössä, koska säännöt eivät ole samat meille kaikille kansalaisille ?!
Miten ihmeessä me voimme käydä Irlannissa tai Englannissa välilaskulla, ja saisimme tuoda hankkimamme juotavamme tuolta kotiin ?
Vain rikkaat voivat tehdä niin suorilla lennoilla?
Potuttaa kovasti.
Missä on Euroopan kansalais oikeus ja demokratia ?
Joo niin ... asiaa "pisitetään", niin että pullon hintaa tulee lisää Arlandan tax freessä.
Jos sellaista tuotetta edes sieltä löytyy !!? Ei muuten löydy !!!
Melkoista välistä vetämistä !!! Se on vapaan kaupan haittaamista.
Alkaa mietityttää jo Brexit sopimuksen mielekkyys ... ainakin tässä asiassa.
Niin miksi on olemassa tullimuuri Eu maiden välillä ? Lentokone matkustajien kauppa on melkoinen asia.
Onneksi, en ostanut sattumalta mitään, mutta tämä on vain niin väärin! , Jos mikään on Euroopassa ! En usko, että kukaan viinin, whiskyn valmistaja tai joku muu pitäisi asiasta, saatika ostaja.
Tuo on selvää kaupan rajoittamista !
EU on paikoitellen kupla. Vihaan politikitointia, mutta kansalais oikeuksista pidän.
Tulkoon kansalais vapaus Euroopalaisille.
Tuohon on kuitenkin pitkä ja kivinen tie kuljettavaksi.
Tulli kysymys on retorinen kaiken kaikkiaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Retorinen_kysymys
https://en.wikipedia.org/wiki/Rhetorical_question
Tämä ei ole mitään politikointia, vaan pelkkää kansalais vapaus ajatusta.
Tehkää jotakin yhteisen Europan hyväksi. Ratsatkaa meidät vaikka "tuhannesti Euroopan sisällä."
Mutta antakaa meidän tuoda kustakin Euroopan valtiosta pienet tuliaisemme, ilman itkua.
Nykyisin ajatus yhteisestä Euroopasta ei kyllä toteudu mitenkään.
Ps. Onneksi me olemme reppureissaajia ja jokainen tietää, että kaikki lisäpaino on aivan liikaa.
Ei yleensä tule tuotua mitään kantamisen vaivan vuoksi, mutta kuitenkin systeemi on kaikkiaan väärä !
Pss. Nyt ensimmäisen kerran tuli mieleeni Oban whiskyn tuonti. Niin hieno oli tuo tuote siellä tehtaassa käydesämme ja sitä nauttiessani siellä tislaamossa.
Psss. Jälkikirjoitus on lähinnä motoristeille. Odottelitte meiltä tietenkin, jotakin moottoripyörä tarinaa. Mutta, voin mainita että meillä oli Juhlavuosi ja siksi emme ajaneet, tätä niin jo monelle motoristeille ennen tuttua reittiä.
Tämän retken ovat ajaneet jo monet Suomalaiset MC kerhot, aivan saman kaavan mukaan, kuin me kuljimme !
Voin suositella nyt tuota kaikille itse ajoreitin nähtynä. Reitti on selkeä ja kovin kaunista ja hienoa maisemaa ajaa.
Tehkää matka ajonne lähtö samoin ja saman suuntaan, kuin me. Paluupaikka myös samoin, niin retkenne onnistuu. Kaikki on hyvin ajettavaa moottoripyörä tietä siellä.
Itse asiassa netistä löydätte helposti myös joidenkin muiden Mc kerhon tarkemmat ajoreitit samalle tielle.
Pssss: Että silleen kaikki kiva lopuu aikanaan. Tästä reissusta jäi kovin hyvä mieli meille kaikille.
Joten tämä retki oli meille onnistunut tai ainakin täyttymys.
Kuvia ja tarinoita riittäisi matkasta paljon enempäänkin.
Tässä vielä eräs kaunis portti Edinburghista.
Sitten vielä niin hienosta yksisarvisesta, joka on heidän kansallis eläin. Tämä on miltei Edinburhin keskustassa.
Näimme täällä yksisarvisia miltei satoja lyhyellä matkallamme.
Pieni kevennys tuosta mystisestä eläimestä ...
Haimme lopuksi ihanasta Ediburgh majoituksesta Capital Guest House rinkkamme. Valmistauduimme sitten kotiin lähtöön.
https://fi.hotels.com/ho378299/capital-guest-house-edinburgh-yhdistynyt-kuningaskunta/
Sitten nautimme vielä ennen Suomeen kotiin paluuta pintin Guinness olutta, Tuo ei ole koskaan Tiian juttu, kun hän on enemmän siiderin ystävä. Tai, jos edes senkään. Hän ei juuri maistele mitään juomaa.
Guinness ei ole mielestänne kovin Scottilaista ... jos niin luulette ... Itse asiassa ovat aikalailla samaa kansaa tai sukuyhteyttä Irlannin kanssa muinais ajoista saakka.
Joo, että kippis sille.
https://en.wikipedia.org/wiki/Pint
Ostimme viime tuliaiset, kotiin viemiseksi ja hyppäsimme täältä vilkkaasta keskustasta lentokenttä bussiin.
Sitten oli lento ja välilasku Ruotsin Arlandaan. Josta poistumatta transit turva-alueelta jatkoimme lentoamme toisella koneella Suomeen.
Siis ... se halvin lento tapa, joka tuottaa meille Suomalaisille kuljetus ongelmia.
Nyt sitten köyhiä sorsitaan. EU alueen ajatus oli, että ihmiset ja kauppatavarat voisivat siirtyä vapaasti.
Tuo ei toteudu lento matkoilla, jos teet välilaskun. Niin silloin joudut transit alueella uuteen tulli tarkastukseen ! Jos olisin ostanut himoavani Oban Whiskyä, niin se olisi poistettu minulta toisessa tullitarkastuksessa transit/tax free tilassa olessamme.
Köyhät kärsivät välilaskusta ja rikkaat hyötyvät suorasta lennostaan !
Ruotsalaiset saavat meitä paremmat edut tällä Scotlanti visiitiltään. Kävelevät vain kotiin pullolasteineen.
Tätä minä vihaan kovasti, koska jokaisella Euroopan kansalaisella pitäisi olla samat edut.
Tämä ei ole oikein ketään EU kansalaista kohtaan !!!
Luojan kiitos, että en ostanut kallista Oban whiskyä tullessani, koska tullivapaassa Euroopassa, tulli olisi sen vienyt minulta välilennoltani.
Onko tuossa mitään järkeä ! ? ... olla jossakin Eu yhteisössä, koska säännöt eivät ole samat meille kaikille kansalaisille ?!
Miten ihmeessä me voimme käydä Irlannissa tai Englannissa välilaskulla, ja saisimme tuoda hankkimamme juotavamme tuolta kotiin ?
Vain rikkaat voivat tehdä niin suorilla lennoilla?
Potuttaa kovasti.
Missä on Euroopan kansalais oikeus ja demokratia ?
Joo niin ... asiaa "pisitetään", niin että pullon hintaa tulee lisää Arlandan tax freessä.
Jos sellaista tuotetta edes sieltä löytyy !!? Ei muuten löydy !!!
Melkoista välistä vetämistä !!! Se on vapaan kaupan haittaamista.
Alkaa mietityttää jo Brexit sopimuksen mielekkyys ... ainakin tässä asiassa.
Niin miksi on olemassa tullimuuri Eu maiden välillä ? Lentokone matkustajien kauppa on melkoinen asia.
Onneksi, en ostanut sattumalta mitään, mutta tämä on vain niin väärin! , Jos mikään on Euroopassa ! En usko, että kukaan viinin, whiskyn valmistaja tai joku muu pitäisi asiasta, saatika ostaja.
Tuo on selvää kaupan rajoittamista !
EU on paikoitellen kupla. Vihaan politikitointia, mutta kansalais oikeuksista pidän.
Tulkoon kansalais vapaus Euroopalaisille.
Tuohon on kuitenkin pitkä ja kivinen tie kuljettavaksi.
Tulli kysymys on retorinen kaiken kaikkiaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Retorinen_kysymys
https://en.wikipedia.org/wiki/Rhetorical_question
Tämä ei ole mitään politikointia, vaan pelkkää kansalais vapaus ajatusta.
Tehkää jotakin yhteisen Europan hyväksi. Ratsatkaa meidät vaikka "tuhannesti Euroopan sisällä."
Mutta antakaa meidän tuoda kustakin Euroopan valtiosta pienet tuliaisemme, ilman itkua.
Nykyisin ajatus yhteisestä Euroopasta ei kyllä toteudu mitenkään.
Ps. Onneksi me olemme reppureissaajia ja jokainen tietää, että kaikki lisäpaino on aivan liikaa.
Ei yleensä tule tuotua mitään kantamisen vaivan vuoksi, mutta kuitenkin systeemi on kaikkiaan väärä !
Pss. Nyt ensimmäisen kerran tuli mieleeni Oban whiskyn tuonti. Niin hieno oli tuo tuote siellä tehtaassa käydesämme ja sitä nauttiessani siellä tislaamossa.
Psss. Jälkikirjoitus on lähinnä motoristeille. Odottelitte meiltä tietenkin, jotakin moottoripyörä tarinaa. Mutta, voin mainita että meillä oli Juhlavuosi ja siksi emme ajaneet, tätä niin jo monelle motoristeille ennen tuttua reittiä.
Tämän retken ovat ajaneet jo monet Suomalaiset MC kerhot, aivan saman kaavan mukaan, kuin me kuljimme !
Voin suositella nyt tuota kaikille itse ajoreitin nähtynä. Reitti on selkeä ja kovin kaunista ja hienoa maisemaa ajaa.
Tehkää matka ajonne lähtö samoin ja saman suuntaan, kuin me. Paluupaikka myös samoin, niin retkenne onnistuu. Kaikki on hyvin ajettavaa moottoripyörä tietä siellä.
Itse asiassa netistä löydätte helposti myös joidenkin muiden Mc kerhon tarkemmat ajoreitit samalle tielle.
Pssss: Että silleen kaikki kiva lopuu aikanaan. Tästä reissusta jäi kovin hyvä mieli meille kaikille.
Water of Leith Walkway Edinburgh
Edinburghissa on yksi "Kätketty salaisuus", jota monet eivät ole
nähneet tai edes löytäneet. Sen nimi on Water of Leith Walkway.
Miksi sitä ei löydä ?
Ensinäkin joki on piilossa talojen ja takapihojen takana tai umpiaitojen toisella puolella. Joki kulkee syvässä, miltei piilossa olevassa kanjonissa. Sinne löytyy harvoja kulkureittejä.
Jos sitten sellaisen löytääkin, niin se loppuu ikään kuin lyhyeen. Polku kun nousee välillä ylös ja jatkuu sitten jälleen joen toisella puolella.
On siis osattava lukea karttaa ja älytä mistä mennään ja mille puolelle sillan ylitse tai peräti alitse.
Me lähdimme kulkemaan reittiä, jonka alun huomasimme aikaisemmin lähellä Kasvitieteellistä puutarhaa, jo siellä käydessämme.
Itse asiassa minun havainnon mukaan, sinne menevät portaat eivät näyttäneet houkuttelevalta.
Ne näyttivät todella epämääräiseltä. Tämäkin ulkonäkö pitää ihmisiä loitolla, jos eivät näe sattumalta opastekylttiä.
Opastekyltitkin tuppaavat olemaan kovin piilossa.
Mitä tuolla sitten näkee?
Paikoitellen avointa joenrantaniittyä, kukkineen ja hyönteisineen. Tiheitä rantalehtoja, hienoja vanhoja jokivarren rakennuksia, ainakin yksi rantapuisto ja vanhojen myllyjen kaltaista vesiteknologiaa.
Eläimiä, kasveja, kukkia, puita, lintuja sekä vesikasveja ja kaloja. Pieni putouskin siellä on. Joki, kun on kirkas, koska vesi tulee korkeilta nummilta alas ja sieltä tulee myös kaupungin juomavesi.
Istuimme rantapuiston leveälle kivikaiteelle syömään eväitä. Ne muutamat ohikulkevat ihmiset hymyilivät meille ja nyökkäsivät "hyvät päivät". Niin harvinaisia ovat turistit täällä.
Tuossa kaiteella teetä juodessamme ja eväistä nauttiessamme, ilmestyi pieni lauma Mustavariksia syömään.
Saimme sitten seurattua, niiden ruokailua rauhassa ja hiljaisuudessa, keskellä suurta kaupunkia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mustavaris
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/mustavaris
https://en.wikipedia.org/wiki/Water_of_Leith
Turha luulo, koska niiden välistä näkee pohjan kivet aivan helposti. Ja joen oluen väri johtuu tietenkin vain turpeesta. Nummiltahan joen vesi tulee.
Ehkä tämä kuva, heti sillan alitettuamme ... kuvaa sen kauneutta hyvin. Ennen vanhaan osattiin rakentaa hyvin. Silta toimii edelleen ilman ongelmia. Toisin on nyt betoniaikana.
Ovat tuohon nähden kertakäyttö siltoja.
Dean Bridgen alitettuamme polusta tuli tie. Katselimme sillan suuntaan ja näimme rakennuksen kyltin jossa luki Miller Row.
Ei tuo ollut mikään mylly, mutta seurava olikin ...
https://en.wikipedia.org/wiki/Dean_Village
Sääli, koska täällä jokivarressa oli hiljaista, kaunista ja rauhallista. Selvää luontoihmisen " sielun hoitoa." Niin se mieli voi levätä keskellä kaupunkiakin.
Miksi sitä ei löydä ?
Ensinäkin joki on piilossa talojen ja takapihojen takana tai umpiaitojen toisella puolella. Joki kulkee syvässä, miltei piilossa olevassa kanjonissa. Sinne löytyy harvoja kulkureittejä.
Jos sitten sellaisen löytääkin, niin se loppuu ikään kuin lyhyeen. Polku kun nousee välillä ylös ja jatkuu sitten jälleen joen toisella puolella.
On siis osattava lukea karttaa ja älytä mistä mennään ja mille puolelle sillan ylitse tai peräti alitse.
Me lähdimme kulkemaan reittiä, jonka alun huomasimme aikaisemmin lähellä Kasvitieteellistä puutarhaa, jo siellä käydessämme.
Itse asiassa minun havainnon mukaan, sinne menevät portaat eivät näyttäneet houkuttelevalta.
Ne näyttivät todella epämääräiseltä. Tämäkin ulkonäkö pitää ihmisiä loitolla, jos eivät näe sattumalta opastekylttiä.
Opastekyltitkin tuppaavat olemaan kovin piilossa.
Mitä tuolla sitten näkee?
Paikoitellen avointa joenrantaniittyä, kukkineen ja hyönteisineen. Tiheitä rantalehtoja, hienoja vanhoja jokivarren rakennuksia, ainakin yksi rantapuisto ja vanhojen myllyjen kaltaista vesiteknologiaa.
Eläimiä, kasveja, kukkia, puita, lintuja sekä vesikasveja ja kaloja. Pieni putouskin siellä on. Joki, kun on kirkas, koska vesi tulee korkeilta nummilta alas ja sieltä tulee myös kaupungin juomavesi.
Istuimme rantapuiston leveälle kivikaiteelle syömään eväitä. Ne muutamat ohikulkevat ihmiset hymyilivät meille ja nyökkäsivät "hyvät päivät". Niin harvinaisia ovat turistit täällä.
Tuossa kaiteella teetä juodessamme ja eväistä nauttiessamme, ilmestyi pieni lauma Mustavariksia syömään.
Saimme sitten seurattua, niiden ruokailua rauhassa ja hiljaisuudessa, keskellä suurta kaupunkia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mustavaris
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/mustavaris
https://en.wikipedia.org/wiki/Water_of_Leith
Muutamassa paikassa oli joessa
kiinostava vesikasvi. En tunne sitä koska meillä ei ehkä ole
tuota täällä.
Nyt ympäristösaasteiden puolesta puhujat kuvittelevat, että tämä
olisi jokin joen likaantumisen indikaattori. Turha luulo, koska niiden välistä näkee pohjan kivet aivan helposti. Ja joen oluen väri johtuu tietenkin vain turpeesta. Nummiltahan joen vesi tulee.
Nyt olemme kulkeneet jokivarren pieneen puistoon. Jos tänne
osuisi kaupungista, niin ainakin tämä pieni, mutta avoin kohta
houkuttelisi puistoon. Jopa sinne johtavat portaat ovat sen näköiset, että
herättävät luottamusta.
Tässä puistossa söimme ne eväät, josta sitten jatkoimme kulkua
jokirannassa. Jolloin päädyimme umpitiehen. Tuohon ei auttanut,
kuin pieni paluumatka, josta oli helppo valita toinen polku. Jolloin joenranta vaellus jatkui edelleen meille.
Ps. Ehkä joku jo havaitsi puistossa olevan kolme eri tietä. Meitä ei tämä harhaan kulkeminen haitannut yhtään, koska näimme myös tässä välissä oikean joen rannan. Sitähän tulimme tänne katsomaan.
Joki oli paikoitellen jopa näin rauhallinen, Sitten se kuohui villisti
välillä kiviesteiden ylitse sekä pienen putouksen ylitse.
Nyt saavuimme St Bernard´s Well. Tämä on mineraali vesilähde, tai
kaivo miten asiaa haluaakin ajatella.
Kaivolla on pieni temppeli jossa on patsas ...
Kun ei haluta, että kukaan ei myllää ympäristöä, jotta lähdevesi ei sekaantuisi, niin
keinot ovat järeät ... että, äläpä kiipeile tuolla.
Jatkoimme jokivarren vaellusta edelleen. Nyt näimme jotakin, joka
antoi perspektiiviä mittasuhteille. Puiden takana häämötti Dean
Bridge.
Silta on arkitehtonisesti kaunis ja monikaarinen, mutta sitä on
vaikea kuvata täältä alhaalta.
Tässä se ylittää joen. Sen yksi pilari on melkein joen rannassa kiinni.
Ehkä tämä kuva, heti sillan alitettuamme ... kuvaa sen kauneutta hyvin. Ennen vanhaan osattiin rakentaa hyvin. Silta toimii edelleen ilman ongelmia. Toisin on nyt betoniaikana.
Ovat tuohon nähden kertakäyttö siltoja.
Dean Bridgen alitettuamme polusta tuli tie. Katselimme sillan suuntaan ja näimme rakennuksen kyltin jossa luki Miller Row.
Ei tuo ollut mikään mylly, mutta seurava olikin ...
Lähistöllä oli oikea myllyrakennus. Tuosta kuvasta näkee minne
vesi ohjataan talon alitse.
Heti myllyn jälkeen avautui näkymä Dean Villageen. Siis vanhaan
kylään, jonka on Edinburghin kaupunki ympäröinyt myöhemmin. Nuo
ylemmät uudemmat talot ovat tiukkana esteenä löytää tätä vanhaa
kylää.
Samalla se on normaali kaupungin taso, joten tätäkään kylää ei löydy
helpolla. Vain kuin sattumalta ilman etukäteistä tietoa ja karttaa.https://en.wikipedia.org/wiki/Dean_Village
Dean Villagen ensimmäisiä vanhoja taloja ...
Jatkoimme edelleen jokivartta ja nyt näimme Dean Villagessa
hienon MG auton ja lisää kaunita taloja. Äkkiseltään auton
tunnistin, koska niitä oli 60-70 luvulla melko moniakin ... ainakin
Herttoniemen suunalla.
Tässä toisessa kuvassa jo näkeekin, että peräpää on aika oudon
näköinen. Se laittoi miettimään jo enemmän ...
Muuten niin kauniisen autoon oli laitettu viistoperä. Juuri
tuollaista en sitten ollut aikaisemmin nähnyt. Selvä oli että se
on MG, kun siinä on sen tuttu punainen merkki keulassa.
Tuo on tarkalleen MGB/GT.
Minusta tuo viistoperä ei kyllä sovi klassisen keulan kanssa
yhteen. Joku voi olla erimieltäkin asiasta. Mutta havainto oli
kuitenkin hauska.
Seuravaksi näimme taas joen, tämän kauniin portin takaa. Olemme
nyt hieman ylempänä joesta.
Olemme edelleen Dean Villagessa. Täällä on paljonkin hienoja
vanhoja rakennuksia. Esimerkiksi nämä perinteelliset keltaiset
talot.
Sitten heti tästä katsottuna oikealle on Well Court.
https://ewh.org.uk/iconic-buildings-and-monuments/well-court/
Water of Leith Walkway jatkuu joen yli kävelysiltaa pitkin
vasemmalta. Sieltä reitti jatkuu kukkuloille. Toisen suuntaan se
taas kulkee mereen asti. Olisipa meillä ollut aikaa kävellä koko
reitti, mutta lomamme alkoi olla lopuillaan.
Ja meidän piti nousta tästä "rotkosta" ylös nokiseen ja hälyiseen
keskustaan. Sääli, koska täällä jokivarressa oli hiljaista, kaunista ja rauhallista. Selvää luontoihmisen " sielun hoitoa." Niin se mieli voi levätä keskellä kaupunkiakin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)