Rotomänty ja näkötorni

Kun meillä oli yhteistä lomaa toista viikkoa, niin ajattelimme korjata hieman "lähiympäristömme" tutkimus aukkoja.
Itse olen nähnyt Rotomännyn joskus 1976 jälkeen. Oli siis syytä käydä paikalla uudelleen.
Tämä päivä oli Patrick ja Patrician nimipäivä, siis kaikille ajoporukallemme tärkeä juhlapäivä.
Tiia on pyydellyt jo muutamia vuosia, jotta kävisimme yhdessä tuolla.
Kohde on motoristeille ja autoilijoille sarjassa kovin helppo.
Sana Roto on Saamenkieltä ja siksi ajoporukamme Susannalle kovin tärkeä ... olettaisin niin.

Kimi sanoi hyvin, että jos mänty on ikivanha, niin se on yleensä lyhyt ja paksu. Tässä Rotomänty tekee hurjan poikkeuksen. Se on pitkä ja paksu. Se saa muut männyt näytämään ympärillään "hammastikuilta."

"Puiden halaaja" Tiia on mittatikkuna Rotomännylle.

Tiian kädet eivät riitä juuri mihinkään Rotomännyn rungon ympärille ...
https://retkipaikka.fi/muhkea-jattilaispuu-suomusjarven-metsissa-rotomanty-salo/

Kun katselimme Rotomännyn metsätaustaa, niin sen takana oleva kallio näytti mielenkiintoiselta malliltaan. Niinpä ajattelimme katsastaa myös tuon kallion.

Jolloin kiipesimme tuosta suoraan ylös mitään ajattelematta. Tämä matala "leikkimäki" oli tuosta kohta jyrkkä.
Nousimme silti suoraan ylöspäin. Sitten törmäsimme kauniisen Pallero Poronjäkälä esiintymään.
Kiersimme tuon, koska emme halunnet särkeä siitä tallamalla mitään. Sitten saavuimme kallion laelle ja näimme jotakin yllättävää ...
https://fi.wikipedia.org/wiki/Palleroporonj%C3%A4k%C3%A4l%C3%A4

Tuolla toisella kallion nyppylällä oli näkötorni, jota ei olisi löytänyt mitenkään muuten, kuin kiipeämmällä juuri tänne. Tiia riensi heti ylös ensimmäiselle tasolle.Tuonne kulku oli helpoa, koska ensimäiset portaat oli kovin loivia.

Itse seurasin perässä ja otin kuvan ensimäiseltä tasolta, josta näkyy jo hyvin Lahnajärvi.

Jatkoimme kiipeämistä, joka oli seuravaksi jo kovin haastavaa äkkijyrkkien portaiden vuoksi.

Minun ylös nousua Tiian näkemyksen mukaan.

Otin vastavan kuvan Tiiasta  ylöspäin mennessä ...

Näköala parani aina noustessamme ylöspäin.
Nyt Lahnajärvi näkyy hyvin.

Ps. Näin jälkikäteen luulen tuon tornin kuuluvan Suomusjärven rippikoululle. Toisin sanoen se on ehkä kirkon omistama. Mutta niin syrjässä, että hyvin käyttäytyvä ja ympäristöä tuhoamaton matkailija voi ehkä käyttää tuota tornia visiitillään. Torni on sen verran sivussa muusta toiminnasta.
Itse en tuota tiedä, joten käyttäkää järkeänne ja olkaa siivosti !
Älkää roskatto tai tuhotko luontoa mitenkään !

Ps. En voi muuta sanoa oikean tiedon puuttumisen vuoksien tiedä tästä tornista mitään faktaa.

Paluumatkalla näimme myös alkavan männyn pahkan. Se kasvaa yhtä kauan kuin mäntykin.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/11/suomen-vanhin-puu-yha-pystyssa