Päätimme juoda iltapäiväkahvit Petun kartanossa. Talossa oli ruokasaleja syöjineen, pieni taidenäyttely sekä luomutuotteiden myyntiä. Sisällä oli sen verran hulppean näköistä, että emme viitsineet jäädä "pilaamaan" ökykansan ateriointia.
Muinais forttuna ja piippuhylly.
On olemassa sanonta : Olla piippuhyllyllä. Joten tässähän tämä.
Parkettia ja joku kielisoitin ... pinetti, cembalo, flyygeli vaiko piano ? En väliä edes arvailla.
Kakluunissa oli jokin valurauta esitulipesä, jollaista en ole missään aikaisemmin nähnyt.
Ihme viritys. Periaattessa pönttöuuni ei tarvitse moista ollenkaan.
Ostimme kahvit ja pullat ja häivyimme pihalle ruokineen. Kun oli ollut tavattoman kuuma, niin se purkautui nyt yllättävänä vesisateena.
Meille tuli kiire hakea rotsit ja kypärät pyörien päältä suojaan. Emme siirtyneet sittenkään kartanon sisätiloihin. On olemassa sanonta : Minkä kesä kastaa, niin sen se myös kuivaa.
Joimme kahvit rauhassa ja nautimme kesäsateesta.
Mitä kyltissä lukee ?
Me olimme hyvässä sateensuojassa.
Valinta tehtävä : Kumpi on parempi minä piuhan takana vai Aki silmät kiinni. Aina kuvat eivät vain onnistu meiltäkään. Heh heh!
Sade taukosi ja päätimme ostaa paikallisia tuliaisia.
Sitten "Hotelli helpotus" odotti ja sielläkin oli vaalittu kauneutta.
Teimme jo lähtöä kun huomasimme vieläkin hienomman slagitiilen.
Paluumatkalla ennen lossia oli petäjä liikenteenjakajana ja siitä alkoi suuri alamäki suoraan lossille.
Lossilla menossa kohti Ulkoluotoa.
Meille ennestään tuttu Ulkoluodon pallolatva mänty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti