Joulun aikaa ...

Kiitos jälleen kerran lukijoillemme ja hyvää Joulua teille kaikille !
On ilahduttavaa, että joitakin kiinostaa meidän pieni blogimme.

Joulun aikaa on ilmassa pientä taikaa.
Mikä voi olla ihmeellisempää, että ajoporukamme Susannalla on Lapissa kaamos.
Aurinko ei nouse siellä vielä aikoihin. Vaikka on jo ollut talvipäivänseisaus
Kuvassa on noin keskipäivän kuutamo.

Ilmaston muutos on näkyvissä :
Nyt kun Helsingissä on vihreä joulu, valkean joulun puuttuessa niin ajattelin näyttää pari meidän vanhempaa kuvaa, joissa on sitä oikeaa joulun aikaa ja lapsuuden taikaa.
Tämä tonttu on aina istunut kuusen alla vartioimassa lahjoja.

Aikaisemmin oli meillä aina kuusessa oikeat kynttilät, mutta se ei ole sopinut kissojen ( Kirre, ja nyt Lady )  kanssa elämään.
Oli jo silloin aikoinaan pieni pakko siirtyä sähkökynttilöihin.
Lasipalloista emme ole luopuneet, koska ne taittavat valoa paremmin ja kimaltelevat hienommin.
Mutta kissoille olemme hankkineet omat muovipallot alaoksiin.
Nyt kissalla on omaa jouluhupia ja ylempänä "kuusessa" me itse voimme nauttia perinteistä ja koristeluista, niin kuin ennenkin.

Piritan ajot

Mikä on Piritan ajot ?
Pirita on Talinnassa ja siellä on pidetty Piritan katurata-ajoja.
Aivan kuten Helsingin "Eltsussa" (Eläintarhan ajot) tai Imatran ajot.

Tallinnassa oli pieni prätkä näyttely aiheesta, ja sinnehän piti päästä tietenkin.
Tässä on Piritan katurata kartta.
Voin kertoa, että rata on hieno, koska tuolla on tullut käytyä aikaisemmin ja tiet myös itse nähtyä.

 

Piritan ajot / Kalev suursöit tai Eesti suursöit
Tässä muutamia nostalgisia prosyyrejä.

Kirjasta pystyi katselemaan vanhoja kuskeja tietoineen.
Tämä oli meille mieleen syystä ...

Muutama vanha pyöräkin oli näytillä.
Tässä on valuvanteet, levyjarrut ja vain yksi taka iskunvaimentaja.

Tämä on varustettu rumpujarruilla.

Tästä minä pidin eniten.
Pyörästä löytyi jopa ohjausvaimennin.

Numeron 68 alla lukee Esa Kytölä Finland.

Muutama hieno vanha valokuvakin oli esillä.
Vieraskirjasta huomasimme joitakin moottorikerhoja vierailleen myös Suomesta.
Ja nyt sitten myös me MC Kucko.

Loppuun kannattaa ehkä katsoa tämä Yotube video.
Kuva on huono, mutta sen ääni maailma on hyvä.
Tykkään tuosta soundista.
https://www.youtube.com/watch?v=f0qNZ5MrBJg

Sitten vielä yksi kuva, jollainen on myynnissä näyttelyssä posterina. Ennen olivat miehet rautaa ....

Kovaa touhua tuo purkkiorjana olo !

Ps. Jos purkkiorjan kypärää katsoo tarkemmin, niin huomaa, ettei siinä lue CCCP ... vaan  nurinpäinen E ...  = ECCP
Olisiko tuo neuvosto vastarintaa ? !


Joka tapauksessa hieno juttu, noille Virolais ajajille !
Näin näkyy ainakin heidän kansalaisuus hienosti.

Tallinnan reissu

Koska pyörät on talvipaketissa, niin piti tehdä jotain muuta ...
Toki vietimme myös tärkeitä synttäreitä, joka oli matkan päätarkoitus.

Tallinnaan saapuessa oli jo pimeää. Seurailimme hytin ikkunaista väylävaloja ja loistoja, sekä majakoita.
Harva tietää, että Tallinnassa on kaksi sisämaa majakkaa.
Vihreä valo on kirkossa. Kauempana merestä sen takana on oikea perinteellisen näköinen majakka
Kuva on otettu hyttimme ikkunasta.
Päätimme etsiä tämän vihreän valolähteen.

Majakkaa etsiessämme ajelimme ratikalla Kadriorg alueen päättärille. Sieltä kävelimme puiston halki ja kiipesimme rinnettä ylös.

Ylhältä näimmekin yllättäen 2 majakkaa.
Tuolla olemmekin jo aikoinaan käyneet, joten unohdetaan tällä kertaa tämä majakka.

Ps. Kuvan majakka näyttää vain valkeaa valoa.

Sitten itse asiaan ...
Tätä kirkon mallista tai kirkkoa me tulimme vartavasten katsomaan.
Rakennus on tehty 1839.

Joku voisi luulla, että majakan vihreä valo olisi kirkontornin huipulla, niin kuin yleensä.
Tämä majakka teki yllätyksen. Valot ovat suuressa ikkunassa !
Ikkunan takana keskellä on perinteellinen valkeaa valoa tuottava suuri majakkalamppu ja sen molemmilla puolilla ovat ne vihreät valot.
Itse rakennus kaipaisi hieman maalia pintaan ja hoito korjauksen.
On sääli havaita tämä rappio.

Pitihän minun heti kiivetä tikkaita miltei ylös, jotta näkisin kunnolla merelle.
Ja niin myös tein.
Emme tietenkään häirinneet laivaliikennettä. En siis noussut kuvaa korkeammalle.
Joten tuossa ei olisi ollut vaaratekijää laivaliikentelle.

Ps.  Silloinen toiveeni on toteutettu .Olen hyvin onnellinen, että tikkaat ovat nyt poistettu.
Kuka lienee kykeni lukemaan ajatukseni. Ja toteutti hartaan toiveeni.

Hyvä Viro /Eesti  !

Maittemme välinen laivaliikenne on taas paremmin turvattu !.

Sattumalta M/s Finlandia teki kääntö manööveriä majakan edustalla minun ilokseni.
Se oli kivaa katseltavaa.

Kissan päiviä

Joku lukija kysyi, että mitä  "maskotillemme" Ladylle kuuluu ...
Vastaus on että Lady viettää kissan päiviä lokoisasti. Kuten kissat ovat tehneet aina kautta historian.

Tässä on mainio Fingerpori strippi aiheesta.
( Pertti Jarla )

.



Ladystä yksi suht´ tuore kuva ...

Talvilepoon

Bensatankki jupakan vuoksi en kerennyt laittamaan pyöriä talvilepoon.
Akin HD kyllä jo kerettiin viemään talviteloille.
HD ei halunut käynnistyä.
Syitä siihen on muutamia. Ensinnäkin ajoja oli kovin vähän tälle kesälle.
HD öljyt olivat juuri niin surkeita kuin itse etukäteen arvelin.
Kuplivat miltei vaahtona. Huonon öljyn merkki. Jollaisia on nähnyt joskus hyvin kauan sitten.
Ajojen vähyyden vuoksi akku oli kovin sippi.
Asuvat myös kovin matalalla, jonne kylmä ilma valuu ensimmäiseksi syksyisin.
Käynnistimme lopulta pyörän käynnistys kaapeleilla. Ja loppu sujuikin oikein hyvin.

Tänään oli sitten neljän seuraavan pyörän vuoro.
Ensiksi tarvittiin Masinol, koska se estää kosteuden sitoutumisen bensaan.
Sitten tarvittiin bensiinin stabilaattori, koska se estää talven aikana nyky bensan hajoamisen hartseiksi.
Lyijy aikaan ei ollut tuota ongelmaa.
Kaikki pyörät piti käynnistää, jotta aineet leviäisivät kaikkialle mihin pitääkin.
Akutkin piti irrottaa, ja ladata.
Ne sijaitsevat penkkien alla ja ei kovin heti saavutettavissa.
Lopuksi akkujen talvisäilytys lataus oli tarpeellinen toimenpide.

Sitten nostin akut hyllyyn, josta voin helposti ne väliladata talvella.
Nyt täytyy kehua hieman Bilteman hyytelöakkuja, jotka ovat toimineet ihmeellisen hyvin vuodesta toiseen.
Kuvassa kaksi sinistä akkua oikealla.
Ovat ilmeisen hyviä kestoltaan.

Lopuksi oli vielä toimitettava pari pyörää eri talliin. Tämä lienee se kostein monttu lämmityksestä huolimatta.
Jos jossakin tarvitaan Masinolia , niin ainakin täällä.
En toki valita, koska tässäkin tallissa pyörät ovat hyvässä talvisäilössä.
Liian kuuma ja kuiva talli on myös haitallinen.  

Sitten oma tallini joka on kovin ideallinen, mutta sinne pitää sopia myös auto talveksi.

Ajot ovat ajettu tältä kesältä.
Saldona oli kesä-heinäkuun jääkausi. Elokuu oli ihan jees.
Mukavia päiviä on riitänyt myös sen jälkeen.
Ruska saapui, mutta nyt kaikki on miltei kellastunutta ja tuuli puhaltelee lehtiä puista lumipyryn tavoin.

Kausi oli tässä ainakin meidän puolestamme.
Ensi vuonna on toivottavasti paremmat ilmat ja uudet kujeet odottavat.

Hondan uusi bensatankki

Johdantoa :
Pitää lienee mainita, ensin pienestä tapahtumasta.
Jos oikein ymmärsin, niin asvaltilla oli hiekkaa kurvassa ja Patrick kaatui hyvin hitaalla vauhdilla Hondallaan pari vuotta sitten.
Pyörään ei näyttänyt tulleen mitään vaurioita ensi näkemältä. Myöhemmin havaitsimme että bensahanan kiinitys oli hieman taipunut.
Korjasin tuon itse ja ensi alkuun tuo näyttikin toimivan. Vasta tänä kesänä tankki alkoi vuotamaan uudestaan. Muutaman tipan päivässä.
Tuollainen pienikin vuoto saa tallin haisemaan kamalalta.
Nyt päätin, että uusi tankki voisi olla asiaa.
Selailimme hieman Ebay tarjontaa netistä ja sellainen tankki löytyikin sopivalla hinnalla.
Tilasimme sen sitten meille.

Se tulikin jo perjantaina ja maksoin siitä pienen tullimaksun tullipostiin, mutta en saanut tankkia sieltä heti mukaani, vaan he lähettivät paketin R-kioskiin, josta noudin sen eilen.
Sanoisin tuo olleen ihan turhaa. Olisivat voineet antaa paketin heti käteen. Niinkuin ennen vanhaan. 
Tämä on kai sitten jonkinlaista palvelua. ? !

Tänään sitten teimme uuden bensatankin asennuksen.
Laskimme ensin vanhasta tankista bensat kanisteriin talteen.
Tässä näette myös miten vuotava bensatankki on irottanut jopa sraippiteipit.

Vanha bensahana ja korkki ja tankin etumaiset kumitiivisteet piti irrottaa vanhasta ja siirtää uuteen bensatankiin.
Melko alastoman näköinen on moottoripyörä ilman bensatankkia.

Tämä on meille mallia kolmas erilainen tankki. Koska valmistajia on myös kolme. Japani, USA ja Kiina.
Tämä tankki on 2cm kapeampi, kuin se rikkoutunut edellinen oli.
Se näyttää eniten Japani Hondan tankilta, mutta on silti hieman alkuperäistä leveämpi.

Ps: Laitoimme tuohon tankbad vielä suojaksi. Joka ei näy vielä tässä kuvassa.
Vanha tankki lähtee kiertoon ja se on hyvä.
Joku ammattimies voi kyllä korjata sen helposti.
Itsellämme ei ole yhtään kunnon hitsaria ystävänä ja se on kovin harmi.
Myöskin vanhanpolven kaasuhitsari hoitaisi tuon hetkessä, tai sitten nyky osaamisen mestarit.
Ohutta tankkia ei voi hitsata kovin helpolla kunnollisesti kotikonstein. 
Bensa kun tuppaa valumaan mitä pienemmistä reijistä ulos.

Auroras Now !

Tästä on aivan pakko kertoa. Tiian sisko Sanna Kajaanissa oli kävelemässä koiran kanssa, kun hän laittoi viestin kännykällä. Siinä hän kertoi taivaalla olevan hienot revontulet.
Heti perään tuli viesti Lapista, jossa Susanna sanoi myös meille, että menkää  heti ulos katsomaan taivasta.
Olin itse hieman skeptinen, koska valosaasteen vaivaama Helsinki olisi viimeinen paikka nähdä mitään kunnollista.
Katselin kuitenkin heti toivokkaana nettiä.
Nurmijärvi jossa on meidän lähin revontuli keskus ...
Sen mittari näytti siellä punaista maximia.

Sanoinkin Tiialle, että nyt juostaan heti vesitornille. (Roihuvuori)

Vesiotornin alle saapuessanii  olin ensin hieman pettynyt ensi näkemääni, koska vain Helsingin keskusta näytti tasaisen vihreältä.
Hieno tasainen väri oli kuitenkin jopa kaupungin kirkkaimpien valojen yläpuolella.
Tämä oli todella lupaavaa.

Nopeasti alkoi todella hieno ilotulitus. Ei edes tiennyt mihin kannattaisi katsella, kun taivaan näytelmä alkoi.

Jos katsoi suoraan yläpuolelle avautui revontulipulssi aina viuhkan tavoin. Niissä oli aina upeita erilaisia värejä mukana.
Monessa paikassa oli ikään kuin vihreää sumua. Verhon tavoin kiertelevät revontulet näkyivät parhaiten Aurinkolahden suunnassa.
Ne olivat malliltaan, eniten niitä perinteisen näköisiä





















Tässä tuollainen väriviuhka on avautumassa. Vesitorni näkyy tuossa alhaalla kuvan alalaidassa.

Ne harvat pilvet, jotka olivat silloin taivaalla värjäytyivät punaisiksi.
Emme tietenkään saanet kuvaan mitään "hienoa", koska järjestelmäkamera on Lapissa Susannalla.

Susannalta tai lehdistä näemme varmaankin sen kuvaparhaimmiston.

Tämä oli ehdottomasti paras revontuli näytelmä ikinä Helsingissä !
Olen kovin iloinen näistä värikkäistä revontulista, joita näimme.
Vihreitä väriltään on kovin helppo nähdä suomessa tai helpoimmin Lapissa.
Nyt olemme nähneet värirevontulet kerrankin itse  Se oli hieno kokemus.
No aivan sama ... ottamattomien kuvien suhteen, sillä nyt on todella  hyvä ja iloinen mieli.

Samaan aikaan Susannan ottama kuva Lapista, jossa väriä riittää taivaalla.
Hänellä on kuvia lisää, mutta se on sitten toinen juttu. 

Tähän perään on nyt heti lisättävä Nasan astronautti Scott Kelly ottama kuva avaruudesta.
Tästä kuvasta näemme sen, että osa punaista tai vaaleanpunaisesta väristä laskeutuu maahan päin nauhana.
Sellainen kirkastuu lähempänä maata. 
Susannan kuvasta näemme sellaisen maasta käsin Lapista  ( Lapland ).
Tokin hieman myöhemmin.
Revontulia kun riitti tällä kertaa Suomessa useammalle päivälle tähän pulssiin.

On hienoa nähdä Scott ottamia kuvia avaruudesta !
Sellainen antaa kokonaan uuden näköalan Aurora tutkimukselle.
Kiitämme häntä kovasti.


Nasa astronautti Scott Kelly@StationCDRkelly
http://aurora.fmi.fi/public_service/
http://www.aurora-service.eu/aurora-forecast/

Aurora / revontulet

Saas näkee vieläkö pääsee ajamaan moottoripyörillä. Syksy lähestyy vesisateineen ja tuulineen.
Ruska ei ole kunnolla alkanut, kuin Lapissa.
Sinne osui myös muutama hyvä revontuli pulssi.
Tässä Susannan "selfie"

Bileet ja Pantteri

Elokuu ei sisällä juuri mitään ihmeellisiä pitkiä ajoja, vaikka sää parani dramaattisesti.
Ajoporukkaa haittasivat työt tai muutamat peräkkäiset juhlat etc.
Jotakin kivaa voi kuitenkin kertoa. Tiedossa oli mega bileet.
Löysin "historia bileille" sopivan kartan jolla voi suunnistaa, jos osaa.
 ... No ehkä kuitenkin gps paikannin olisi parempi.
Tuolla sitä kuitenkin oltiin juhlimassa.

Ps. Jos Win käskyllä avaa kuvat uudessa ikkunassa, niin silloin saa kuvan isommaksi !
Kyseistä karttaa voi näin tutkia paremmin, tai muitakin meidän blogin  kuvia paljon tarkemmin.

Heti kättelyssä täytyy mainita että meidän kamerastamme simahti akku ... harmi.
Joten tällä kertaa saatte nähdä muiden ottamia kuvia, kuin meidän omia.

Bileiden musiikki annista vastasi SALTY DOGS. ( face book )
https://fi-fi.facebook.com/SALTY-DOGS-426573474057860/

Jos joku ei ymmärtänyt, niin tuo on seilori slangia.
Vastaavia merimies sanontoja on koiravahti tai koiran ilma.
Kukapa koiraansa veisi, koiran ilmalla ulos?
Bändi löytyy Facebookista, jos jotain kiinnostaa.
Tykkäsin heistä aivan älyttömästi.


Copyright Eija Latvanen

Sami ja Panther esittäytyvät.
Panther on vuodelta 1956. Kuutioita 600cc.
Siis samaa ikäluokkaa kuin 60v synttäreitä viettävä RVT 5-7-9.
Aivan makea peli.

Tässä tämä kaunotar sivuvaunuineen.

Nopeimmat huomasivat jo, että Panther tank padge logo puuttuu.
Itse arvelen että tuohon kuuluisi malliltaan pyöreä merkki, joita on kultainen tai hopean värinen olemassa.
Voin tietysti olla myös täysin väärässä.
Mutta tässä on teille tuollainen merkki näytille.

Vanha Panther posteri.

Tuosta minulle tuli hetken mielleyhtymä tähän kotimaiseen Pantteriin.
Molemmat kyllä kelpaisivat. 




















Tiiakin pääsi "testaamaan" Pantheria. Tällä kertaa me vain juhlimme ja ajovarusteet pysyivät visusti tallissa.

Copyright Sami Hartala

Tähän perään voin hehkuttaa, että juhlat onnistuivat 100% hyvin.
Ruoka oli hyvää, juomia riitti, musikki oli  aivan loistavaa.
Ja kaiken kruunasi RVT 5-7-9 juhlaväki.
Ihanaa seuraa ja yhdessä oloa !
Kiitos kaikille.
Voisi sanoa että nämä bileet tekivät meidät onnelliseksi.

Yksityisissä juhlissa oli noin, kaikkiaan vajaat sata henkilöä, joilta en voi tietenkään kaikilta pyytää erikseen kuvalupaa ...

Ai niin kiitos kaikille kuvaajille !
Ilman teitä ei olisi tätäkään tarinaa kerrottu.

https://en.wikipedia.org/wiki/Phelon_%26_Moore

Raakaa tilastoa

Kahtena kesäkuukautena, eli kesä ja heinäkuussa ei voinut ajella moottoripyörillä ilman palelemista tai kastumista kovinkaan montaa kertaa.
Niinpä ajot jäivät vähiin. On siis syytä esittää tilastoa, koska ihmisillä on tapana unohtaa millainen sää oli.
Tämä tilasto esittää sen että maapallo on selvästi lämmennyt, mutta ei sellainen toteutunut kylläkään suomen tai pohjoismaiden kohdalla.

Malmgårdin kartano

Kuten jo mainitsin niin vaihdepolkimen vika vei meiltä aikaa, joka kostautui.
Malmgårdin kauppa oli mennyt kiinni. Myöhästyimme vain 15 minuutia.
Jäimme siis ilman ostoksia. Malmgårdin olut olisi tietenkin ollut mukava tuliainen kotiin vietäväksi.
Päätimme vilkaista kartanoa, kun siellä kerran olimme.
Hienovarainen ja kuninkaalinen ajokielto.
Kuljimme siis kävellen. 

Kartano sivusuunnasta nähtynä.

Ensimmäiseksi meitä tervehti kanuuna.

Pääoven pällä lukee kartanon valmistus vuosi 1885.

Nurmikon reunassa oli koristeina suuria simpukoita.

Tässä kartano koko komeudessaan.

Ja olihan myös hyvä saada henkilöitäkin kuvaan.
Vastavalo hankaloitti kuvaamista melkoisesti.

Kuvaajan selän takana komeili leijona. Se oli vanhempi kuin kartano.

Sitten olikin paluumatkan vuoro. Sää alkoi pilvistymään. Ja sadepilvet lähestymään.
Pilvet väistimme ajamalla mahdolliimman lähellä rannikkoa. Suuntasimme Isnäsiin, Jakariin ja sieltä alakautta Porvooseen. Näin väistimme juuri ja juuri sateen.
Porvoossa söimme vielä viimeiset retkieväät. Ja joimme termospullon loput tyhjäksi.
Myöhästyimme myös täällä Brunbergin kaupasta.
Viime metreillä oli jo kylmä ajaa varusteista huolimatta. Tämä on niin tätä surkeaa kesää.
Lämpö puuttuu ja päivääkään ei voi olla satamatta.
Päivällä kyllä tarkeni. Mutta kesällä pitäisi ola myös illalla lämmintä 

Retken pituus oli noin 260km

Ps. Otin sitten tänään tutkittavakseni Tiian vaihdepolkimen ongelman.
Pultti jolla se oli kiinni, oli mauserilla mitattuna 9,5mm !  Ei siis mikään ihme, jos ei löytynyt avainta tuohon !
Tallissa ollessani oli ilmeisesti osunut käteen jokin "kiinalainen" avain, joka sattui toimimaan.
Uudella rosteri pultilla oli hintaa peräti 30 centtiä.
Ja tuollainen pikkuvika viivästytti meidät Malmgårdista ja Brunbergiltä.
Pienestä on joskus asiat kiinni.
Pyörän edellisen omistajan 30 centin säästö kostautui aikahäviönä meille.