Määkynmäki

Talomuseolta lähtee luontopolku Määkynmäelle. Kasvistossa on huimia erikoisuuksia, joten kannattaa kävellä vaikka pikkasen.
Pian meille kävi niin, että me vain jatkoimme matkaa edelleen. Unohtaen melkein Hakoisen muinaislinnan.
Ensimmäinen ihastus oli Mustakonnanmarja, jota en ole koskaan nähnyt luonnossa. Kasvitarhoissa toki.

Toinen minulle tuttu komistus oli Kotkansiipi, niitä oli täällä valtavina yhtenäisinä kasvustoina.

Kävelyreissua vain jatkettiin vaikka alkoi olla jo kuuma ...
Aloittelu kun oli kovin helppoa ensi alkuun. Ja polku tuntui vetevän edelleen meitä

Eräässä kuusessa oli hieno tyvi paksunnos.Tuollaista näkee harvemmin.

Juoksuhautoja on täällä ainakin 2,5 km matkalla.  Ne on tehty 1915. Rakentajina olivat venäläiset, suomalaiset, virolaiset ja kiinalaiset. Kiinalaiset olivat vankityövoimaa, kuten Helsingissäkin tapahtui.

Ladottua kivimuuria

 

Muurilla kävelyä jatkui aina vain ylemmäksi. Moottoripyörävarusteissa alkoi tuntumaan jo kovin kuumalta.

Joitakin sivujuoksuhautojakin oli harvakseen havaittavissa.





















Kävelyä sen kuin vain riitti.

Perillä odotti hieno näkymä, joskin olisi toivonut auringon paistavan. Tänne oli hyvä pysähtyä evästauolle ja huilaamaan.

Hetken syötyä ja juotuamme oli aika katsella paikkaa tarkemmin. Pystysuoraa pudotusta riitti.

Hieman "uhkarohkea" Tiia halusi välttämättä käydä aivan reunalla katselemassa.

Aki huipulla ....

Tiia huipulla

Ps. Sanoisin Määkynmäen olevan hieno kohde, mutta se ei sovi aivan motoristeille, paitsi jos ilma on viileä. Meidän retkemme oli siinä ja siinä lämmön suhteen.
Jos ajaa jollakin kaapilla tai leposohvalla, niin tuota ongelmaa ei ole.