Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kotka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kotka. Näytä kaikki tekstit

lauantai 28. kesäkuuta 2014

Sapokanlahden ympäri kierros

Putouksilta alas tultuamme lähdimme kiertämään lahtea.
Pieni silta lyhensi reittiä sopivasti.
















Rannan kasvisto on upea. Siitä esimerkkinä tämä Siperian kurjenmiekka.
















Myös taidetta oli ripoteltu paikkapaikoin.
Kattohaikara perhehän se siinä.




















Japanilaisuuskin oli näkyvillä, jos tarkkaan osasi katsella ympärilleen.




















Tämä oli sitten liiankin helppo löytää.
Puiston idea taisi olla siinä, että kaikki löysivät jotakin.
Ja niin oli hyvä.


Sapokan putous

Kovasti kiitelty Kotkan Sapokanlahti on laitettu kovin kauniiksi istutuksineen.
Aloitimme katselun putouksen tutkimisella.
Tässä tämä.

















Kiipesimme ylös, jossa huomasimme sivuhaaran pulppuavan kallionraosta.





















Sama itsenään.




















Eipä hassumpaa ...tuossa on jotakin veitoksellista.





















"Pysäytyskuva" josta näkee veden liikerytmin.





















Huipulta kuvattuna näkyy Sapokka ja kaupunki.
Hieno paikka.

















Ari putouksilla.


Merimuseo

Helsingin Hylkysaaressa sijainnut merimuseo on nykyisin Kotkassa.
Sama tuo, sillä nyt se on hienossa merihenkisessä paikassa.














Katolle piti kävellä pitkää ramppia myöten.













Pientä loistoakin voi ihailla ilman että omistaa veneen.















Moottoripyörän sivupeili ... vaiko sittenkin meikkipeili ?





Haukkavuoren näköalatorni

Kotkan keskustaan saavuttuamme menimme ensiksi Haukkavuoren näkötornin kalliolle.
Tuo alue on aika hienosti piilossa ollaksen keskellä kaupunkia.
Taustalla on uhkaavia pilviä, mutta ne eivät saapuneet Kotkaan koskaan.

















Ystävällinen tyttö otti meistä kuvan.
Kiitos sinulle.
















Itse näkötorni oli vesitorni alunperin.Sodanaikana se toimi ilmavalvontatornina.
Se ylettyy 72m merenpinnasta mitattuna.
Tornin huipulla on kiikarit käytettävänä.




















Sivuhuomiona havaitsimme hauskan roskakorin.
Se on hieno piriste arkipäivän tylsyyteen.
Visuaalisuudella on oma arvonsa.



Kyminlinna

Edellisestä retkestä oli kulunut noin 20 päivää. Sen jälkeen ilmat ovat olleet mahdottomia.
Tilastojen mukaan olisi kulunut 30 vuotta yhtä kylmästä juhannuksesta.
No se siitä.
Ennusteen mukaan Kotkassa oli tiedossa täys aurinkoinen päivä aamusta iltaan.
Niinpä tankkasimme pyörät ja suuntasimme Kotkaan heti aamuvarhaisella.
Jopa aamupala jäi syömättä.
Loviisassa pysähdyimme ostamaan aamupalaa kaupasta.
Voin todeta että oli hiemaan viileää ajaa ja välillä näytti todellakin siltä että voisi tulla pilvistä.
Niin ei kuitenkaan käynyt.
Hieman ennen Kotkaa on Kyminlinna, jonka rakentaminen aloitettiin 1791.
Kyminlinna on ollut sotilaskäytössä ja sinne ei ole ollut asiaa aikaisemmin.
Nyt tuo on hiljalleen enemmän avoinna.

Tässä olemme Kyminlinnan eräällä portilla, joka oli avoin ainakin tuolloin.
















Ulkopuolellla on kivimuurit ja muurienpäällä ehkä hiekkavallit.
















Marssimme tuosta sisään.















 





Toineinen puoli ei ollut tämän kummallisemman näköinen.
Alue oli suuri ja vaatisi parempaa perinpohjaista tutkimusta.
Kyminlinnan kokonaispinta-ala on yli 66 hehtaaria. 
Tuo veisi liikaa aikaa ja meillä oli mielessä muutakin katseltavaa.