keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Helsinki ja Muumit

Varmaankin jokainen tietää, että Tove Jansson oli Helsinkiläinen. Hän asui lapsena Katajanokalla ja hänen oma ateljee oli Tähtitornin mäen kupeessa.
Tuohon viitataten kävimme hieman Toven jalan jäljillä ...

https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumipeikko_ja_pyrst%C3%B6t%C3%A4hti











Teimme vapaapäivä kävelyn tapahtuma paikalle. Muumien tähtitorni ei ole  kuitenkaan Tähtitornin mäellä. Siellä on Yliopiston tähtitornit.
Muumien tähtitorni sijaitsee Helsingin Kaivopuistossa,

Matka sinne on hyvin jännittävä ainakin pienimpien lasten mielestä. Vuorelle pitää kiivetä  kallion pohjois puolelta rotkoa pitkin ylös, jotta saisi oikean kokemuksen.

 


















Tässä tämä synkkä rotko, jonne ei juuri päivä paista. Mikä tekee tästä jännittävän.
Voi vain kuvitella  pienen Toven omia mietteitä tästä lapsena..
Kamera valehtelee, sillä tämä tie on paljon synkempi mikä lisää  reitin jännittävyyttä.




















Tiia  portaiden yläpäässä.
Retki kannatta aloittaa lasten ja Muumi fanien kanssa juuri tuolta suunnasta.




















Ylhäällä näkyy Helsinki tai merellinen Muumilaakso. Aivan kuten haluaa itse asiaa ajatella.
















Muumeille tämä tähtitorni näyttää tältä. Samoin kuten pienet lapset näkevät asian, myös vielä nykyisin ihme kyllä.




















Oikeasti aikuisille tähtitorni on paljon pienempi kooltaan, mutta aivan yhtä ihana kuin lapsille.
Se on kaunis rakennus. 

































Ps: Toven tarinolla on aina totuus takana..Itse tiedän paljonkin enemmän Muumi fanina, mutta se on sitten toinen juttu.
Toisaaltaan ihmetyttää miksi Helsinki ei ymmärrä hyödyntää Japanilaisille turisteille enemmän asiaa.
Koska japanilaiset ovat armoitettuja Muumi faneja.

Ps ps. Tosin Tove itse vihasi kaupallisuutta ... mutta siltikin ... tämä  kokemus ilahdutaa lapsia.

maanantai 13. kesäkuuta 2016

Pääsuuttimen vaihto

Viimeeksi mainitsin 21.5 päivä ajetulla reissulla, että Patrickin Honda sammui kesken ajon. Seuraavana päivänä Honda röpötti kovasti ja sammui taas kesken ajojen. Heti sammuttuaan se lähti kuitenkin uudestaan käynttiin, mutta vaati välillä ryypyn käyttöä.
Otimme tuon projektiksi, mutta oireet olivat poistuvia ja heti palautuvia.
Aivan älyttömän vaikeaa määritellä mitään vikaa noilla ehdoilla!
Ensiksi katselimme seisontajalan katkaisijan. Sitten otimme bensatankin irti ja katselimme CDI boxin ja puolat. Tuon jälkeen irroitimme kaasuttajan.
Se ei oiken halunut irrota, koska ilmansuodatinkotelo oli sen tiellä. Havaisimme, että se oli asennettu paikoilleen ennen takapyörän ja lokasuojan asentamista. Kovin kurja juttu huoltoa ajatellen.
Ratkaisimme asian näin. Sahasimme ilmansuodatinkotelosta pois työkalukotelon. Jolloin saimme vedettyä ilmasuodatinkotelon sivusuunasta irti. Sitten saimme kasuttajan irti helposti. Kaasuttaja on Keihin ja vanhanaikainen ... mallia kohokaasuttaja. Siis kovin helppo ymmärtää.
https://en.wikipedia.org/wiki/Keihin_Corporation 
Puhdistimme sen kaasuttajanpuhdistusaineella. Ruuvasimme suuttimet myös irti ja havaitsimme, että pääsuutin oli kokoa 95, eli tulpattu jollekin alemmalle ajokorttiluokalle.
Oli syytä vaihtaa tämä pääsuutin hieman isommaksi. Ajokortit kun riitävät kaikkeen meillä.
Kuvassa kaasuttimen puhdistusaine, joka on helppokäyttöinen. Tarvitsee vain spreijata ainetta kaasuttimeen astian päällä ja antaa sotkut valua astiaan. 




















Vaihdoimme pääsuuttimen kokoon 97,5. Tämä käy hyvin 125-250 CC Honda Rebeleihin, siis jos niiden putket on avarrettu. Joissakin on tuliputken käyrissä kavennus haittana.
Kalifornian Hondassa Rebelissä on nykyisin kaksoiskaasuttaja. Tämä ohje ei tietenkään käy tähän malliin. Mutta jos vaihdetaan ilmasuodatin "Power filtteriin", niin pitää siirtyä "seuraavaan" suuttimeen, mutta se onkin aivan eri asia.
Tämä ei koskenut  meitä, mutta netistä löytyy siihenkin asiaa paljon.
Haimme uuden suutimen kaasuttuimeen Storm motorsista.


















Teimme vaihto työn molempiin Hondiin. 5€  pienistä osista on hieman huvittava. Mutta vehkeet alkoivat toimia paremmin kuin hyvin. Tässä ne vanhat "mopotulpatut" pääsuuttimet kokoa 95,  jotka toimivat jonkin maan ajokorttiluokka rajoittimena.
Potkua tulee myös piikkiluokassa, mutta tuskin tuo on siltikään mitään virittelyä nykyisin.
Rebel kun on harva lyöntinen. 
















Olemme koonneet ja purkaneet Patrickin Hondan palasiksi muutaman kerran löytämättä pyörästä mitään vikaa. Perjantaina purkasimme starttilukon ja vielä kerran ohjaustangon tappokatkaisijan uudestaan.
Päätin hajottaa tuon täysin osiin ja koota uudelleen. Patrick oli jo hieman skeptinen asian suhteen.
Taisi olla jo hieman väsynyt etsimään vikaa.

Kun tuon tein tuon, niin huomasin äkkiä vian ... tankokatkaisijan erässä osassa, joka oli osittain totaalisen piilossa.
Sinä oli se etsitty ongelma !!!
Sen vastepinnat olivat hapettuneet ja olivat osittain rasvan peitossa. Rasva on ilmeisesti siirtynyt sinne kaasukahvasta, joka ei oikeastaan tarvitse mitään voitelua.
Kokosimme pyörän jo perjantaina, mutta silloin oli liian kylmä testiajolle.

Tänään laitoimme Susannan Hondaan isomman pääsuuttimen. Työ kävi helposti ruutiinilla. Sitten läksimme testiajolle.
Patrickin Honda lähti kulkemaan ilman sammuilua.
Minä ajoin Susannan pyörällä, joka lähti kulkemaan kuin tykin suusta.
Tuli heti lisää tehoa ja vääntöä, sekä kiihtyvyyttä.
Jippii sanoisin minä !!!

Ps. En muistanutkaan kuinka hyvä ajettava tuo pyörä on. Kurvissa voi ajaa 45 asteen kulmassa kallellaan kaasu pohjassa.
Ei tulisi mieleenkään yrittää omalla Yamahalla tuota samaa.
Kerrassaan hieno pyörä !

lauantai 21. toukokuuta 2016

Suitian linna

Suitia on mainittu tilana jo 1400 luvulla. Päätimme käydä tällä reissulla vielä siellä, koska ilma oli niin ihana ja lämmin.
Parkkipaikka löytyi helposti Suitiasta.

Sitten ei kuin kävelemään ...
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1337
















Aika komea näky heti kättelyssä.
En kyennyt päättämään kumman kuvan laitan tähän, joten tuossa molemmat.


























Aki ja Patrick mittatikkuina
















Torni lähemmin kuvattuna.




















Kun siirtyy sivummalle, niin torni jää piiloon. Vasemmalle mentäessä se miltei katoaa näkyvistä.
















Tässä alkuperäinen pääoven puoli. Taitaa kuitenkin olla käytössä nykyinen takaovi käytännön syistä.
















Nyt minä olen vuorossa linssiluteena. Olisi tässäkin tapauksessa pärjänyt yhdellä kuvalla.
















Pääovi lähemmin. Se tarttis varmaan pientä laittoa.





































Kulman takana näytti tältä.
















Rakennus on hienosti rinteessä ja sen edessä on tyypillisesti puutarha. Omenapuut näyttivät olevan kukassa.


























Omenapuiden takana on erikoinen kuusi. Siinä on ainakin viisi latvaa. Voisiko salama tuollaisen aiheuttaa. Tai kanuunan kuula, joka olisi ammuttu terassilta. Heh heh.
Mielikuvitus on valloillaan, kun paikalla on niin paljon historiaa takanaan




















Tuossa tuollainen pikariipaisu Suitiasta. Me teimme jo kotiin paluu lähtöä.
















Olemme vielä Suitian tammikujalla.
















Oli taas mukava ajaa vähän isommalla porukalla yhdessä. Onnellisia kilometrejä tuli taitettua 191.

Siuntion kirkko

Seuraavaksi ajelimme Kirkkonummelle ostamaan eväitä. Sieltä läksimme ajamaan kohti Siuntion kirkkoa. Yhdessä välissä Patrickin Honda sammui kesken ajoa. Emme tiedä siihen mitään syytä. Tiia kuitenkin käytti tilaisuutta hyväkseen ja nappasi pari kuvaa.













Ei yhtään hassumpi paikka pitää pakollista taukoa. Ehkä meidän piti nähdä tämä maisema.
Hetken päästä pyörä kaynnistyi ja matka jatkui ...













Sintion kirkon parkkipaikalla. Perustimme "mustalais leirin" ja nautimme eväät tuossa takana olevalla nurmi kummulla. Kävihän tämä näin ihan hyvin.


























Siuntion kirkkoa on 1460 aloitettu rakentamaan. Kirkko valmistui 1489 kaiketi.
Kirkko oli suljettu ja ei toimi tiekirkkona tänä vuonna. Harmin paikka, koska sisällä olisi ollut mukava käydä.
















Havaitsin kuinka risti seinässä ei ole linjassa harjan keskikohdan kanssa.
Melko oudon näköistä. Se voisi johtua muutamasta kirkko palosta.
















Kirkko sivusta nähtynä.
















Tapuli vähän piilottelee puiden takana. Kuten lukkari avaimineen.



Cafe Porkkala

Metsä rämpimisen jälkeen me olimme kuumissamme ja janoissamme. Niinpä viiletimme kovaa vauhtia ja samalla karistimme hämähäkit ja muut öttiäiset niskastamme. Oli hieno ajaa mutkaista Porkkalantietä kohden Cafe Porkkalaa. Porkkalan tie on juuri motoristeille sopiva väylä. Perillä oli hyvä prätkä parkki. Johon sujautimme pyörämme.
















Ensi virkistykseksi ostimme jääkylmät Indian motorcycles energiajuomat. Hiukopalaksi otimme parit pizza slicet. Palvelu oli mukavaa ja ystävällistä. Miljöö oli myöskin mukava. Terassilla oli tilaa, sillä se kiersi myös talon taakse. Motoristeja tuli ja meni. Kyllä tuolla kelpasi istuskella.
https://www.facebook.com/pages/Cafe-Porkkala/429686463841584
















Alas rannalle meni portaat ja siellä oli pieni laituri. Alhaalla oli aika nättiä maisemaa laiturin päästä nähtynä..
















Kapusin lopulta tuolta ylös ...




















Suosittelen paikkaa hyvän ajettavan tien vuoksi, sekä kahvilan takia. Ihan jees .

Luola

Högbergetin huipulta kävelimme alemmaksi muttemme kokonaan alas. Alempana oli melkoisen rehevää kasvustoa.
















Tuolla sitten rämmimme ja etsimme kohdettamme joka pitäisi sijaita jossakin kohtaa alemmalla jyrkänteellä. Sitten huudahtin, että löysin kohteen. Ja että pitää kavuta ehkä alas tästä.




















Alempana tasanteella näkyi sitten luola. Siinä oli hyvin erikoisen pyöreäreunainen oviaukko.

















Löytäjä kerkesi tietenkin ensiksi ovelle.




















Oikean puolinen seinä oli hauskan vihertävä väriltään.




















Sanoin Akille, että astu sisään ... Ovi aukko oli matala, mutta paikoitellen luolassa oli tilaa seistä.




















Patrickin kerkesi ovelle ... Tiia ja hän kiersivät helpompaa reittiä luolalle.




















Ari peremmällä luolassa.




















Tiian selfie ...
















Luolan takaosa näytti siltä, että mieleen tuli jotakin muuta ...
Tuon voi päätellä kukin itsekseen mielessään.




















Heti luolan ulkopuolella oli hieno mänty. Se oli kaatunut tai kasvanut kalliota vasten.

































Kallio ja luola olivat hienot nähtävät, vaikka kevyemmät varusteet olisivat sopineet paremmin tähän retkeen. Mutta ei kyllä kaduta yhtään.