Kuhakoski ja tulvauoma

Kosken rantaa voi kulkea kummalta puolelta tahansa sillan vuoksi, niin teimme tietenkin juuri niin.
Tässä minä olen "kosken keskellä" putousten pärske sumussa märällä kalliolla. Koska nyt oli kuivaa niin vesi virtaa vain minun vasemmalta puolelta. Mutta jos on vähänkin satanut, niin silloin se virtaa myös minun oikealta puoleltani.

Tässä tämä kyseinen oikeanpuolinen tulvauoma. On aika lähellä, ettei vesi tule minun päälleni tuosta suoraan.

Tämä on kiinnostava kohta siksi, että tuohon on syntymässä hiidenkirnu. Joku pöhkö on lienee hävittänyt tuota montusta jauhinkivet. Puolivalmista kirnua näkee harvoin.

Tässä Aki mittatikkuna  kirnu montussa.

Matkan sää oli hieno ja täysin aurinkoinen. Hikoilimme ja ilma oli 21,5C. Palumatkalla Helsinkiin törmäsimme kamaliin pilviin ja jäiseen ilmaan vain 16C !
Että osasi olla outoa paikallis säätä. Toki syksy on tulossa.
Tällä kertaa ajoimme vain 158km. Mutta sekin oli hyvästä. Retki oli mukava.

Kuhakoski ja myllynvierus putous

Myllynvierus putous on se korkein yksittäinen näistä kaikista tuossa koskessa. Tässä kolme kuvaa, koska minulla oli kuvavalinta ongelmia ...

Ps. Näette nyt siksi enemmän kuvia ...

Kuhakoski ja mylly

Toisella puolella oli vanhan myllynrauniot. Koskesta on saatu tuohon hyvin voimaa. Nyt tuo koski näyttää melko kesyltä, mutta keväisin ja syksyisin on koskessa vettä varmaankin lähes liikaa. Hieno tuo on näinkin kuivana hetkenä ihailtavaksi.
Vesi johdatettiin myllyn alle, jotta saatiin voimaa. Nyt vesi virtaa ohitse ja kesälläkin se näyttää melko voimakkaalta.

Aki tarkkailee myllyn rakennetta ja veden voimaa. Myllyn tarvitsema käyttövesi on kulkenut myllyn alla olevasta aukosta.

Myllyn pyöritys ja veden kulkuaukko näkyy hyvin myllyn alla.
Se on hienosti holvattu.

Veden voimaa voi hieman arvioida tästä kuvasta.

Tässä Patrick, joka on hieman lyhyesti nukkunut eilisen konsertin vuoksi. Hän näyttää nyt aavistuksen väsyneeltä.
Tuossa voi nauttia kosken soundista.
Jos mikään, niin tämä kosken kohinan kuuntelu on lepoa.

Söimme aamupalaksi retkieväät ja joimme teetä ja kahvia takana olevalla kalliolla. Sekin oli kovin kaunis retkipaikka. Tiia huomasi siellä kukkivan maksaruohon.

Kuhakoski ja uoma

Itse uomaa oli hieman louhittu. Lohkareita ei oltu siivottu minnekään tuosta vierestä. Aika on kuitenkin hienosti harmaannuttanut kivet jäkälillä. Ne sopivat nyt miltei luontoon.

Hieman alempana uoma alkoi pudota alaspäin. Putouskorkeus on noin 16m portaittain.

Tässä tämä ensi pudotus hieman lähemmin.

Myllykosken 2 muuta siltaa

Puukantiselta hirsisillalta kävelimme polkua pitkin kosken reunaa alemmaksi patosillalle. Itse myllypato on onneksi poistettu ja koski voi virrata jälleen vapaana. Padon reunojen päälle on tehty silta, jolla nyt kävelemme joen toiselle puolelle.

Patrick patosillalla.

Patosillalta voi kävellä alas kosken reunalle portaita pitkin ihailemaan kuohuja.

Melkoiselta tuo virta näytti ja nämä kuvat on vain kalpea aavistus tuosta kohinasta ja tyskyistä.

Kosken keskellä on pieni saari ja sen toisella puolelta virtaava vesi puristui ahtaaseen väylään.
Todella tiukan näköistä. Hienoa nähtävää !

Patosilta näyttää tältä kosken ylittävältä vanhimmalta sillalta katsottuna hieman zoomaten.

Luonnollisempi näkymä on tämä.

Vanhin maantiesilta on sitten tässä. Kovin hieno on tuokin.

Iloisia kilometrejä tuohon kulutettiin noin 115. Paikkaa suosittelen, koska se on helposti saavutettavissa motoristi tamineissa. Ja tuo paikka on komeampi kuin uskoisi.

Myllykoski

Lauantaina oli hieno ja aurinkoinen sää, mutta silloin oli kesämyrsky. Emme päässeet silloin ajamaan. Niinpä lähdimme sunnuntaina ajamaan vaihteeksi pohjois suuntaan Helsingistä. Saavuimme lopulta pikkuteitä kiertäen Nurmijärven Myllykoskelle. Paikka on lähellä Helsinkiä ja varmaankin useimmille motoristeille tuntematon. Siellä on luontopolkuja sekä nuotiopaikkoja ja kalastus mahdollisuus. Joen ylitse menee peräti neljä siltaa vierekkäin. Yksi niistä on oikeassa ajokäytössä ja muut lähinnä museosiltoja.
Korkeammalla on se nykyisen päätien silta. Olemme nyt puukantisella sillalla ihmettelemässä hienoja näkymiä.

Kuten näette, niin tämän sillan tie ei johda nykyisin minnekään.

Sinne sattui sopivasti hienot auringonsäteet pilvenraosta. Tässä kuva tuosta hauskuudesta.
Taivaanrannalta voi kuvata tuon ilmiön helpommin.

Sillalta alavirtaan katsottuna näkee kuinka villi tuo koski on. Sinne kaatuneet puut tuovat hienon tunteen tullessaan.

Sitten syy miksi tämä silta on säästetty. Se edustaa hienoa hirsirakennus taitoa. Tällaisia siltoja näkee harvoin, tai ei koskaan.

Traber motor stunt show

Traber motor stunt show 15.5.2012

Akin ostaman HD:n kaupan yhteydessä saimme

VIP-lippuja Traber motor stuntshow esitykseen.

Kiertueen ensiesitys oli Nurmijärvellä.

Mönkijällä tulienkaan läpi.

Hyppyjä krossarilla...

...autorivin ylitse.

Pellellä oli omat temppunsa,

ajoi ihmisen ylitse.

Mönkijällä ajoa kahdella renkaalla.

Susanna kutsuttiin yleisön joukosta mönkijän kyytiin.

Susanna pääsi näin mukaan hurjiin temppuihin...

...jossa mönkijällä ajetiin vain takapyörillä.

Vauhtia vissiin 80km/h, 

mikä ei tietenkään tässä kuvassa näy.

Wau, hymy kertoo kaiken. Tästäkö uusi ura?

Seuraavaksi oli vuorossa autotemppuja.

Tämän nimi oli: pudota äijä katolta.

Autoja kahdella renkaalla ajaen.

Pelle Coco tasapainoilee.

Pelle Coco haki Susannan uudestaan mukaansa.

Hänet kutsuttiin mukaan myös tähän temppuun. 

VIP-liput taisivat olla enemmän kuin VIP-liput,

kun sisälsivät osallistumisen huikeisiin temppuihin.

Tässä kyydissä menee Susanna. 

Monsteriauto jyrää alleen kaikki pienemmät.

Valtra kahdella pyörällä.

Suosittelemme kaikille tätä mahtavaa showta.

Katso kiertueaikataulu  allaolevasta linkistä.

http://www.motorstuntshow.fi/index.php