Mikael Agricola

Pernajan kirkon vieressä on Mikael Agricolan muistomerkki.

Tässä tämä vastavalossa.

Albert Edefeltin piirros Mikael Agricolasta

Kirjoitettua Suomea !
Agricola kirjoitti sanan "catti" omistamansa Lutherin postillan sivun marginaaliin 1530-luvun alussa.
Se on ensimmäinen tunnettu hänen kirjoittama suomen sana.

Kävimme myös Agricolan kotitilan kohdalla.

Lopuksi pieni kevennys.

Pernaja

Kesä on ollut kamala tähän mennessä. Kylmää, vesisadetta ja pilvistä.
Eilen kuitenkin tuntui siltä, että nyt vihdoinkin pääsemme ajamaan.
Niinpä meidän ensimmäinen etappi oli Pernaja.
Päätimme vilaista ensiksi Pernajan kirkkoa, joka on rakennettu 1410-1440.

Sama asehuoneen puolelta nähtynä.

Saarnastuoli oli melkoisen hieno. Risti oli hankittu Virosta.

Kirkkovaakunoita oli siellä melkoinen kokoelma.

Tämä hautapaasi oli myös kiinnostava.

Lemminkäisen temppeli

Päätimme mennä katsomaan Lemminkäisen temppeliä tai luolaa.
Tämä on Ior Bock saagaan perustuva Kalevalainen tarina.

Luola sijaitsee Sipoon Gumbostrandissa.
Ior Bockin tarina tuntui pitävänsä paikkansa. Kaivauksissa löytyikin aikoinaan luola.
Kun rahoitus loppui täyttyi luola hiljalleen vedellä.

Perille tullessamme huomasimme luolasta pumpatun vettä pois ja jonkinlaiset kaivuut oli aloitettu.
Pääsimme siis ensikerran käymään luolassa osittain.

Mutaa ja kuraa oli sen verran, että jotkut muut jalkineet kuin moottoripyörä kengät olisivat olleet sopivammat.
Kuvasta muuten näkyy hyvin kuinka paljon tuolla on ollut vettä.
Veden korkeusraja näkyy selkeästi raitana kalliossa.

Akanluolan yläpuolella oleva stuba on vaikuttavan näköinen.

Vettä ja tuonne kuulumatonta puurojua on luolassa vielä paljon, jotta tutkimukset voisivat jatkua.

Näkymä ulospäin tuolta sisältä.

Paikka on kiinnostava ja olisi joskus hauska saada selville tämän luolan arvoitus.
Bock taru on melkoinen, mutta luola sieltä tosiaankin löytyi.
Sitä emme tosiaankaan voi kiistää.
Kun vierailette tuolla on kallioilla myös hyvä kiipeillä. Siellä on hienoja rotkoja sekä onkaloita.

Ps Jotkut mystikot tai hörhöt ovat hakanneet Akanluolan kallioon tämän.
Kuva on museoviraston sivulta esimerkkinä uusio tuotannosta.

Jawa

Nikkilän ABC luona huomasin parikymmentä Jawaa.
Nyt oli pakko käydä jututtamassa Jawa harrastajia, koska ensipyöräni oli Jawa.

Tässä pyörässä on eniten samoja osia, kuin minun pyörässäni oli.
Keula on identtinen. Sen rasvanipat olivat juuri noin. Haitarikumitkin on kohdallaan.
Pakoputki on ylhäällä. Tavara teline samanlainen.
Tuossa on pystysylinteri, mutta minulla se oli vaaka asennossa.
Pyöräni runkoputki kiersi mootorin yläpuolelta taakse. Moottori ikäänkuin roikkui.
Jäärata Jawa katukäyttöön ilmeisesti se minun oli. Takana oli aivan tajuton ratas niiteillä kiinni. 
Samoin erovaisuuksia löytyy perästä. Minulla oli vain yksi kierrejousi satulan alla.
Väri ja kultaraidat olivat juuri noin.

Tässä tämä nostalgia ihanuus toiselta puolelta katsottuna.

Peräkärry versio, jollaista en muista nähneeni ta hinattavan silloin aikoinaan.

Klabien huilaamiseksi käy hienosti Suomalainen klabi.




















Mustia väriltään muistan nähneeni, mutta en koskaan armeijan väristä Jawaa.
Viinin punainen väri Jawoissa oli kyllä yleisin lapsuudessani.

Surukuusia

Kovin kauas ei tarvinut kirkolta mennä, kun huomasin Surukuusia.
Tuo on Suomesta löytynyt kuusi. Tarkemmin.Picea abies f. pendula.
Pakko oli pysähtyä katsomaan niitä.

Kovin ovat inhimmillisen näköisiä, kuin haluaisivat kertoa jotakin.
Tässä seison ja minkäs sille teen.

 

 

Sipoon vanha kirkko

Tänään oli osapilvinen ja lämmin päivä. Välillä näytti jopa siltä, että voisi sataa vettä.
Läksimme kuitenkin ajamaan. Ensimmäinen pysähdys.

Tässä sama paikka toiseen suuntaan katsottuna.

Menimme siis kirkkoon koska oli sunnuntai ... No ei nyt ihan.

Tämä on  Pyhän Sigfridin kirkko joka rakennettu 1450-1454.
Nyt osa ihmisistä huomaa yhtäläisyyden Porvoon kirkkoon. Vain kalkki puuttuu kivienpinnalta.
Sellainen tuossa on joskus ollutkin ennenmuinoin.

Hauska kirkon ovi, joka saatettiin salvata hyvin sisäpuolelta. Ennen vanhaan kirkot toimivat myös turvapaikkoina. Siksi ne tehtiin niin lujiksi.

Tiia ovella mittatikkuna.

Kirkon erikoisuuksia :
Lattia on tehty mukulakivistä. Tuollaista ette ole taineet ennen nähdä.

Kirkossa on 2 keskuspilaria haittana. Jos joutuu tuohon istumaan, niin ei näe kyllä mitä alttarilla tapahtuu.Voisi olla kurja paikka istua vaikkapa häissä.

Sitten jotakin hyvin  mielenkiintoista Fresko seinällä, joka kuvaa pakana-ajan Jatulintarhaa.
Oikeita vanhoja Jatulintarhoja löytyy Sipoon saarilta muutamia.
Nykyisin ei ole edes varmuuta mitä ne olivat. Ja mikä oli niiden tarkoitus.
Asiaa voi vain arvella. 

Siellä on eräs kummallinen ylimistön kirkkovaakuna.
Jos olisi Maori, niin kielen näyttäminen olisi normaali rituaali.

Hyvä käyntikohde vaikka ei kirkkoon kuuluisikaan.

Honda Rebelin takajousen säätö

Eilen katselin, Patrickin takana ajaessa, kuinka alhaalla pyörän takapää oli.
Ihmettelin myös sitä miksi Patrick istuu hieman vinossa.
Tallille tullessa puutuin tuohon asiaan.
Huomasin toisen jousen olevan kohdassa 2 ja toisen kohdassa 3.
Ajattelimme säätävämme ne oikeille kohdilleen.
Mutta mistä tuollaisen vanhan pyörän avaimen saisi ?
Taas piti istua netin ääreen. Sitten piti keksiä mikä on tuon työkalun nimi.
Sellainen löytyi Motonetistä nimellä haka-avain

https://www.motonet.fi/fi/tuote/761332/Haka-avain-saadettava-32-75mm
Tuo maksoi pari kymppiä. Se oli tarkoitettu lähinnä kruunumuttereille.
Yamaha Viragoon se olisi sopinut heti sellaisenaan.
Mutta Honda Rebeliin ei.
Tuon avaimen kärkeä piti hieman modata malliin.
Tältä se nyt näyttää modaamisen jälkeen. 

Kuinka saimme modaamisen tehtyä kovaan  Chrom Vanadium avaimeen ...
Ensiksi katselin mauserilla ( rakotulkilla ) jousen säätökolon koon. Se oli 6mm ja pyöreä.
Sitten viilasin pienet ohjaus urat rautasahaa varten avaimeen.
Avain oli tietenkin rustuukissa kiinni. ( siis joillekin ruuvipenkki )
Rautasahassa oli asennettuna bi-metalliterä, joka puri heti viilattuun koloon.
Näin saimme sahattua avaimen pään nelikantti malliin. Kokoa 6x6mm.
Tuon pään sitten viilasimme vain kulmista hennosti pyöräksi.
Enempi viilaaminen pilaa avaimen muun jatkokäytön.
Sopii edelleen myös Yamahaan.

Sitten vain säätämään jouset. Ne olivat tosi tiukassa, joten virheelliset säädöt täytyy olla ilkivaltaa.
Sen lisäksi jollakin idiootilla pitää olla oma Honda avain.
Patrick ei jaksanut kääntää säätöjä, joten minun "vanhan äijän" piti tehdä kääntötyö.
Oli muuten todella tiukalla
Avaimen koukku menee kuvan pyöreään 6mm reikään ja siitä kännetään jousen jäykkyyden esisäätö.
Patrickille käänsimme sen kohtaan 4.
Jousen maximi on jäykkyys 5.
Numeron alla on viiva, josta tietää tuon numeraalisen  jäykkyyden tai säädön kuskin painon mukaa.

No mitä sitten tästä opimme ?
Osa työkaluista kannattaa tehdä itse, mutta silloinkin lähes sopivista valmiista työkaluista.
Näin pääsee helpommalla.
Homma hoitui yhteistyössä Patrickin kanssa hienosti.
Työ oli itse tehtynä kovin hauskaa ja halpaa.
Nyt on sitten tuohonkin työhön oma avain meillä jatkossa.

Hieman asiaa moottoripyöräilyn vierestä

Joku lukija saattaa jo luulla, ettemme ole ajaneet minnekään. Osittain tuo saattaa pitää paikkansakin.
Sää kesäkuussa oli niin kurja, ettei ole huvittanut juuri edes ajaa kovin pitkälle.
Minä joka olen lähes aina heittänyt talviturkin huhti-toukokuussa en ole tehnyt sitä vieläkään.
Kuka "hitto" haluaa jäiseen kylmään mereen uimaan?
Saunasta järveen tai mereen menoa ei voi lasketa mukaan. Sehän on selvä asia.

Ajettu on, muttei minnekään mistä viitsisi edes kertoa mitään. Pidemmät reissut ovat olleet yhtä jäissä, kuin kesäkuu.

No nyt sitten tänään taisi saapua kesä vihdoinkin Helsinkiin.  24C varjossa mitattuna siellä missä minä asun.
Tämä sai minut ja Patrickin liikkeelle. Kierreltyämme ensin hieman pitkin hienoja Sipoon teitä ...
Menimme Porvooseen, josta sen meille normaaliuden vuoksi en vaivaudu kertomaan paljoakaan.
Tämä on meille niin tavallinen ja tuttu paikka, mutta toki aina yhtä ihana.
On eräs asia mikä sai minut menemään sinne juuri nyt.

Aikaisemmin tapahtunutta :
Kävin Itiksen  Cittarissa (City market ), kun huomasin kalatiskiltä myyjällä kadessään olevan jotakin kovin hienoa.
Kunnollinen kalapiikki ( filerointiin )

Sitten tehtiin salapoliisi työtä Herkule Poirotin tapaan.
Kalapiikissä ei lue mitään tietoa valmistajasta.
Kalatiskin myyjä lupasi hankkia piikin nimen meille.
Paripäivää myöhemmin sain häneltä tyhjän ja kalalta kovin haisevan pahvilaatikon, jossa luki Giesser Messer 4065.

Kiitän kovasti hienosta vihjeestä  !

No sitten ryntäsin heti nettiin etsimään tietoja.
Tämä johdatti meidät Porvooseen.
Firman nimi on Messer importer.

Vihdoin löysimme tämään hyvin piilossa olevan firman. Heidän myyntinsä on suunnattu lähinnä ammattilaisille. Mutta myyvät myös yksityis henkilöille.

Hieman vaikean osoitteen ja pihan puolelta löysimme lopulta oven,  jossa huomasin pienen puhelinnumeron Soitin numeroon heti.
Sain lyhyen tiedon siitä, että ketään ei ole paikalla juuri nyt. 
Kävimme jokirannassa kahvilla, kun yllättäen minulle soitettiin takaisin, jolloin kerroin että en ole vielä poistunut kaupungista minnekään.
Sovimme tapaamisen ja tapasin hienon vanhan herran, joka möi minulle 3 kalapiikkiä.
Mies oli kovin mukava, kuten Porvoolaiset ovat yleensäkin.

Kuvan verrokkina oleva Opan kalapiikki on kovin surkea esitys. Varsinainen reiäntekijä fileeseen.
Sorry nyt "Suomi" !
En tiedä pitäisikö minun olla pahoillaan tai nolona ?

Onnistuin ostamaan kolme viimeistä Giesser Messer 4065.
Uudemmassa versiossa on peukalon paikka. Se on varmaankin vielä parempi.
Koska olen perinteissä kiinni, niin tämä vanha on hauskempi minulle.

Ammattilaiset ja kulinaristit arvostavat tätä tuotetta korkealle ja niin minäkin.

Ps. Ja myyjä oli ihana mies. Palvelu oli enemmänkin, kuin kohdillaan.
Suosittelen kovasti tätä firmaa.
Jossakin tässä maailmassa on vielä arvot kohdallaan, aivan kuten ennen vanhaan.
Ai, että jäi hyvä mieli minulle tästä kaikesta.

Onnellinen olo muodostuu kovin pienistä asioista.
Niin ... ei myöskään pidä unohtaa hienoa ajosäätä ja mooottoripyörällä ajamisen nautinnollisuutta.
Päivä oli  kerta kaikkiaan hyvä. 

Bullet ledvilkut Honda Rebeliin

Patrick tilasi netistä bullet ledvilkut Honda Rebeliinsä.
Neljän kappaleen yhteishinta oli 22,50€.
Vanhat hehkulamppu versiot olivat hänen mielestään isot kömpelöt ja rumat.
Kun pyörä lähenee hitaasti kohti bobberia, niin tämä saattaakin olla totta.

Ledvilkut asennettuamme havaitsimme, että ne paloivat, mutta eivät vilkuttaneet.
Kun asennetaan ledvilkut, niin tarvitaan pieni vastus joka vilkulle erikseen.
Kävimmekin All Right kaupassa ostamassa Dice merkkiset 5w resistorit. ( vastus )
Kuvassa nuo oikeanpuoleiset.
Ostimme niitä 4 kappaletta hintaan 12€.

Joissakin netti saiteissa oli väitetty, että kolmepiikkinen elekroninen rele sai vasta vilkut toimimaan.
Meillä oli valmiina pyörässä 2 piikkinen elektroninen vilkkurele. Ja se toimi heti.
Ostimme tuon aikoinaan Motonetistä.
Mallia tämä kuvassa.

Ps. Voin mainita myös, että kaksipikkinen ledvilkkurele ei toiminut Rebelissämme. 
No tulihan kokeiltua.

Tässä nämä bulletit asennettuna eteen ja taakse myös tietenkin.

Mittariston vaihto

Vaihdoimme Patrickin Hondaan uuden mittariston. Vanha ei tietenkään ollut rikki.
Vaihdon syy oli mittarien ulkonäön yhtenäisyys. Tärkein asia kuitenkin vaihtoon oli parempi luettavuus.
Vanhassa mittarissa oli harmaalla pohjalla valkoiset viivat ja numerot. Tietyissä matalan auringon kulmissa mittaristosta tuli lukukelvoton.
Ehkä sellainen toimii hyvin jossakin eteläisemmässä maassa, kuin missä me nyt asumme.

Mittareiden mukana tuli jokin yhtenäinen kiinnike, mutta se oli liian kapealla välillä.
Siksi porasimme 2 erillistä rautaa sopivaksi. Tulos näyttää nyt tältä.
Uudet mittarit ovat hyvin selkeä lukuisia.
Kierroslukumittari on hieman vinossa kuvassa, mutta työ on tietenkin vielä kesken tässä vaiheessa.

Pieni demonstraatio pimeässä ilman mittarivaloja.
Melkoisen selkeät mittarit.

Nyt ovat mittarivalot päällä ja näin hyvin ne näkyvät päivänvalossakin.

Työ oli mukavaa, vaikka ottikin aikaa. Koska kiinnikkeet ja liittimet eivät olleet sopivia.
Katkaisimme johdot.
Sitten juotimme johdot yhteen ja laitoimme lisäksi kutistesukat kosteuden suojaksi.
Se on asia jota ei kannata unohtaa.
Kaikki mittariston ja tangon mutterit poistimme.
Korvasimme ne rosterisilla nylock muttereilla.
Toimenpide on fiksu pitkällä aikavälillä, koska mutterit eivät löysty tai ruostu.

Kevät fiilistelyä

Lauantaina oli jo heti aamusta hyvän tuntuinen päivä. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta.
Lopulta lämpötila oli noin 15C. Lähdimme ajamaan ilman päämäärää, vain fiilistellen.
Krookukset kukkivat komeina ja näimme kevään ensi perhosen. Se oli sitruunaperhonen.
Pian niitä näkyi enemmänkin.

Kierrelteltyämme pitkin Sipoon pikkuteitä päädyimme lopulta Porvooseen.
Siellä oli niin paljon prätkiä, että näytti kuin siellä olisi ollut jokukin virallinen motoristi kokous.
Pyöriä tuli ja meni. Soundi oli sen mukainen.
Haimme tällä kertaa eväät Citymarketista. Istahdimme jokirannan kivetykselle nauttimaan eväitä.
Pian paikalle pysähtyi eräs hyvin vanha rouva rollaattorinsa kanssa.
Hän sanoikin, että ilma on ihana ja että hän tuli nauttimaan näistä kaikista moottoripyöristä.
Sanoi että ne ovat komeita ja hienoa katseltavaa.
Huomaa, että kevät on saapunut.
Meille oli päivän piristys tämä rouva, joka oli niin herttainen ja nautti kaikesta vilskeestä.
Eväiden syömisen jälkeen leikimme turisteja ja lähdimme kävelylle vanhaan kaupunkiin.

Tässä on Porvoon raatihuone.

Vanha Porvoo oli melkoisen turistivapaa, jos ei lasketa mukaan motoristeja.

Aika helppo oli ottaa "turisti kuvia" ilman kesäisiä ihmisjoukkoja.
Porvoon kirkko ja Tiia.

Paluumatkalla Porvoossa irtosi Patrickin Hondasta kaasukahva. Tankopaino ei onneksi kadonnut.
Tässä mallissa sen voi kiertää käsin takaisin kierteelle.
Sattumalta olimme hyvin lähellä Kuninkaantien alkua, jossa on Motonet sekä rautakauppa.
Totesimme heti, että vain pelkät pultit ostamalla emme pysty korjaamaan pyörää.
Koska Patrick oli kiertänyt tankopainon kiireessä niin tiukalle, ettei sitä saanut enää käsivoimin irti.
Ostimme tankopainon irroittamista varten Motonetistä papukaijapihdit hintaan 5€.
Parissa minuutissa oli pyörä korjattu.
Ehkäpä pitää jatkossa kuljetella myös "papukaijoja" aina mukana.
Lopuksi ajelimme Kuninkaantietä pitkin kohti kotia tyytyväisenä.

Ps .Tallissa laitoimme samantien pyörään uudet karkeammat kahvakumit, jotka Patrick oli sattumalta tilannut netistä juuri oikeaan aikaan.
Koska olen kovin pikkutarkka (pedantti), niin pitää hakea myöhemmin Biltemasta kupukantaiset uppokanta pultit, jotka ovat rosteria. Sitten kiinnittää ne ruuvilukitteella.
Sanoisin, että sitten ei enää tarvitse tuohon asiaan puuttua useaan vuoteen.
Firmojen pienet virheet aiheuttavat juuri tuon kaltaisia turhia korjauksia. 
Nämä ovat juuri niitä "viiden pennin ongelmia".

Kaikkiaan ajoimme vain 107km.
Kuten jo mainitsin, niin tällä kertaa matka ei olut tärkeä, vaan kevät fiilistely.
Ja se onnistui 100% hyvin.
Hieno lämmin ilma, sekä tavata mukavia ihmisiä ja ajaa vaapaata tietä.
Haistaa ja maistaa elämää.
Mitä muuta sitten enää motoristi tarvitsee.

Ps.Ps .  Pieni jatko aiheesta näin jälkikäteen
Uppokantaiset rosteri ruuvit ostettiin Biltemasta. Ruuvilukite ostettiin Fixuksesta.
Molemmissa ne olivat edullisimmat hinnoiltaan.

Samat kahvakumit, joiden hinta oli esimerkiksi ranskassa on  35,83€
Maksoivat Ebayssa 8€.
Suomi hinta LSL Grip peräti 42€
Laittaa miettimään kyseisen tuotteen Eurooppa hinnoittelua tosissaan.
En kyllä näe tässä mitään kahvojen merkittävää laatu eroa .. paitsi pelkkää ahneutta. 
Monetko kahvat voit ostaa tuolla hinnalla ???