Taistelun jälkeen

Taistelun jälkeen yleisö sai tutkia aseita ja kylää.
Ruokaa tehtiin kylässä avotulella.

Telttakylästä Sotkan kadonneet airotkin löytyivät. Niitä käytettiin telttakeppeinä. Hyvä idea.

 Eräs soturi.

Ja toinenkin.

Tämä oli mielestäni paras hahmo. Näytti kunnon Viikingiltä.
Hyvää äijä energiaa !

Nais´ soturin aseet ja vaatteet olivat todella hienot. Ja viimeisenpäälle aidon oloiset.

Hän oli Tiian suosikki Viikinki. Soturin vaatteet olivat hyvin taidokkaat. Se täytyy myöntää.

Ps. Sitten alkoi tuntumaan hirvittävän kuumalta sekä hiostavalta. Mereltä nousi mustia ukkospilviä.
Pian alkoi Thorin vasara paukkua.
Myrsky alkoi.
Onneksi kerkesimme kotiin, koska asumme riitävän lähellä.
Tuulen nopeus Helsingissä oli 32,5 m/s = 117 km/h.
Puita kaatui ja taloista katot irtosivat.
Salamoita ilmoitettiin välähtävän 6000 kertaa etc.

Taistelu näytös.

Viikingit esittivät hienon taistelu näytöksen.

Kahakka alkaa ...

Toiset voittavat ja toiset häviävät. Sodassa tulee aina "mies  tappiota".

Viikinkilaiva Sotka

Sibbessä  aikaisemmin näkemämme Viikinkilaiva Sotka oli rannassa.
Se näytti saaneen uuden airoparin. Keväinen terva oli jo kuivunut.

Lippukin oli ilmestynyt keulaan.

Pian nähtiin Sotka soutaen vesillä.

Purjetkin nousivat, jolloin suunta oli jo kohti rantaa.
Hyvin tuo toimii tuulessa.  Vaikka aluksessa on vain 7cm köli, mutta painolasti kiviä peräti 400kg.

Lopuksi nähtiin purjeiden lasku.

Maihin nousukin sujui aivan mukavasti.

Varjagi markkinat

Markkinoilla oli kaikenlaista nähtävää. Esimerkiksi seppä, joka takoi rautaa.

 Sepän takorauta tuotteita oli kaiken näköistä myynnissä..

Joista tämä pullon pidin oli minusta kaikista hienoin.

Korujakin oli  myynnissä kahdessa eri pöydässä.

Toisen pöydän tarjontaa ...

Oikeaa Viikinki ajan ruokaakin voi ostaa. Tämä näytti olevan kovin suosittua, kun sitä joutuu jonottamaan.

Varjagi festivaali

Varjagi ? Mikä ihme se on ?
Itäisiä Viikinkejä kutsuttiin sillä nimellä. Laivoissa oli monikansallinen miehistö. Kuten meitä suomalaisia, virolaisia etc.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Varjagit

Missä sitä vietetään?
Vartiokylän lahdella, jossa on Puotilan kartano.(Puotilan/Botby = Laivakylä)
Nimi Vartiokylä kertoo hieman enemmän. Nykyisen lahden pohjukassa on muinaislinna, jonka perimätieto kertoo olleen Viikinkipäälikkö Helsing linna. Tuolla on museoviranomaisten kyltti joka kertoo tästä ikivanhasta perimätiedosta. Käykää itse katsomassa.
Kyltti on linnan länsipuolella, josta nousee portaat ylös kalliolle. Portaiden puolivälissä on se kyltti.
Tarina:
Oli kolme veljestä Helsing, Sibbe ja Borg. Heistä jokainen pystytti linnan. Helsing linna Helsingissä. Sibbesborg on Sipossa, kuten Borg linna on Porvoossa.

Miksi linna olisi niin tyhmässä paikassa, eli jonkun umpilahden pohjukassa?
Tuohon on selitys nimessä Vuosaari. Viikinki aikana ei ollut jääkauden jälkeinen maa noussut niin paljon kuin nyt.
Tuohon aikaan Vuosaaren ympäri kykeni purjehtimaan.
Ei enää pysty, kuin myötälaitaisessa. Heh heh.

Puotilan kartano on aikakirjoissa mainittu 1540 jo olleen.

Kartanosta lisää ... Rannan puolelta nähtynä.

Kartanon vanha viljamakasiini muutettiin vuonna 1963 vihkikappeliksi. Se on erittäin suosittu.

Virvik Kartano

Jätttiläisen kiveltä  poistuttua luontopolku ei sisältänyt enää  mitää kovin ihmeitä. Hieno polku kylläkin.
Aika nopeaa saavuimme Virvikin uimarannan tielle, josta kävelimme Virvikin kartanoa kohti.

Eräällä melkein umpeen kasvaneella metsätiellä oli kyltti Ebbo. Sanoisin tuota kehnoksi reitiksi.

Virvikin rakennukset alkoivat jo näkyä.

Oikealla oli muutama lampi.

Ulkorakennuksen katolla oli vellikello. Sillä kutsuttiin palkollisia pellolta syömään aikoinaan.

Kartanon pihapiiriä. Tämä kartano tunnetaa ainakin 1540 lähtien.
Tuolta olisi saanut ruokaakin, mutta ostimme jäätelöt ja kahvit, jotka nautimme matkan päätteksi etupuolen pitkällä kuistilla istuen.

Piharakennuksista.

Hieno pärepintainen riihikin siellä oli.

Ps  Matkan saldo. Kaikkea näimme, vain uimaranta ja venesatama jäivät katsomatta.
Kamera rikkoutui, mutta olen jo ostanut uuden tilalle.

Virvikin jättiläinen

Jatkoimme luontopolun kulkemista kunnes saavuimme melkein Virvikin jättiläiselle.
Ensin ihmettelimme tuota valtavaa  kiviröykkiötä.
Mietin tuossa olevan hyvä sadesuoja istuimen kera.

Tiia kierteli ja päätti, kurkata kivien välistä.
Ympärillä oli valtavasti luolia ja koloja sekä onkaloita.

Kuitenkin tämä jättikivi kaiken takana vei huomion. Päätimme kiertää sen ....

Kunnes näimme tämän kyltin. Olimme siis  sittenkin oikeassa paikassa. Jossakin vaihessa hieman epäilytti.
Koska näköala kalliolle ei ollut ohjeita. Löysimme sen kuitenkin.

Kiersimme kiven toiselle puolelle. Kiveä oli vaikea saada mahtumaan kuviin.
Tässäkin siitä on vain osa.  Kauempaa kuvattuna puut peittäisivät siitä paljon.

Vahva Tiia.

Tuossa kohtaa ovat kivikauden ihmiset pitäneet tulta ja leiriä.  Se on kyllä ollut hieno paikka aikoinaan.

Kivikauden ihmisillä oli myös oma luola.

Kuvasin Tiian luolan sisältä ulos päin. 

Mikä kameraa vaivaa ?
Voin kertoa nyt jälkikäteen sen rikkoutuneen kokonaan.

Onneksi  Tiialla oli mukana kaksi muuta kameraa, joten salamavalo kaiversi luolasta hienot värit esille.

Ulkona Tiia sanoi, että  myös tämän alle sopi hyvin.