Halkiankoski

Tänään oli todella harmaa päivä, mutta Aki halusi lähteä ajamaan siltikin.
Se kävi minulle hienosti, niin kuin aina.
Lämpötila ei ollut kovin mairitteleva, mutta ajaminen on aina hienoa seurassa.
Tällä kertaa emme saaneet koko jengiä kasaan erinäisistä syistä.
Aki ehdotti etapiksi Pornaisten Halkiankoskea. Se sopi minulle, koska olin jo joskus aikaisemmin katsonut netistä joen koskia, joista olemme nähneet muutaman ennestään.
Minä yllätyin, että tämähän oli aivan liian helposti löydettävissä, mutta silti täysin piilossa.
Kohteen ohitse on liian helppo ajaa ajohurmiossa.

Pornaistentieltä pitää poiketa piiru sivummalle. Sitten näkyy saari ja ikään kuin tyyni seisova  joki ...

Joen tyyneys johtuu sähkövoimalan padoista. Halkiankoski on haljennut tuossa kohtaa kahteen suuntaan aikoinaan. Siitä tuo nimi on kotoisin.

Kuvassa oikealla voi havaita, että uoma on luonnollinen ja syvä. Kallio kaartuu hienosti alaspäin rotkon pohjalle.













Kanjoni näyttää näin hienolta. On mahtanut olla upea näky joen virratessa vapaasti.

Tarvitsee odotella tuon vapaata juoksutusta. Akin ehdottoma ajokohde kohde oli hieno ja tänne tulemme toistekin katsomaan ja tutkimaan paikkaa tarkemmin.
https://www.suomenvesiputoukset.fi/vesiputoukset/koskinaeytoekset-suomessa/#halkiankoski

Hienoja kilometrejä syntyi tällä retkellä 125.
Taaskin voi vain hymyillä.

Ps. Pieni jälki kirjoitus. Koska Tiia ei sattuneesta syystä päässyt käymään täällä kanssamme, niin asia tuli asia korjattua  27.7 eli tänään. Sää oli onneksi parempi kuin viimeksi.

Pieni padon yläpuolis saari on kaunis.

Tiia vihdoinkin paikanpäällä katselemassa.
Koska nyt on kuivaa, niin pitää tulla tänne ehdottomasti keväällä katsomaan kosken pauhua.
Se on varma se !

Taukoa vietimme molemmilla kerroilla Kesämopossa.
Omistaja kertoi minulle, että tämä rakennus oli toiminut kauppana aikoinaan ja sitten kylä kuihtui palveluineen pois, aivan kuten muissakin maaseutupaikoissa. Mikä on hirmuisen sääli.

Hauskaa kritiikkiä

Tässä on eräs väännös Fingerporin suunnalta. Se liippaa niin läheltä meidän sukuvaakunaamme ja Mc kerhoamme.

Jukra, että tykkään tästä stripistä !

Ps : Ette edes arvaa miten lähelle tuo osui. 

Erikoinen auto ?

Herttoniemen Roihupellon ajoharjoitteluradan päälle tehtiin Motonetin parkkipaikka. Huonoa on tietenkin, ettei enää ole ajoharjoittelu kenttää. Hyvää on se että Motonet on lähellä.
https://www.motonet.fi/

Kävimme siellä eilen ja huomasimme erikoisen auton. Ajattelin sitä ensiksi mopoautoksi, sitten näin takana olevan moottoripyörän rekisterikilven !
Tämä ei siis ollut mopoauto, eikä oikea auto.
Keulassa olevassa merkissä oli iso M ja sen alla luki pienellä kirjoitettuna Mega.
Nopeusmittarissa oli vain 80km/h .
Tuollaista en ollut koskaan ennen nähnyt ja auton valmistajaa ja merkkiä en tuntenut.
Kahlailin sitten hieman nettiä ja lopulta löysin tuohon vastauksen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Aixam

Valmistaja Aixam on toki tuttu minulle mopoautoistaan.
Moottorina siinä on Kubota. Kubota on lähinnä Japanilainen traktorien valmistaja.
http://www.kubota.com/

Tässä pari kuvaa tuosta erikoisesta kääpiöautosta.

Erikoinen Honda

Kaupunki kävelyllä havaisimme kaksi erikoisen näköistä Hondaa. Niissä oli Hondan skoottereista tuttu moottori . Mutta aivan uusi runko ratkaisu, ilman skootterin katteita.
Tässä nämä hauskuudet ... Hyvin modattu !

Laakerien vaihto Hondaan

Tänään aamulla päätimme vaihtaa toiseen Honda Rebeliin etu ja takapyörän laakerit. Kun tiesimme laakerien olevan sisäpuoliset, niin tarvittiin työkalu tätä tehtävää varten. Niinpä kiiruhdimme Biltemaan ostoksille.

Otimme laakerit pois ja huomasimme laakerien olevan suojattu vain yhdeltäpuolelta. Tuollaiset ovat pahoja lian ja ruosteen kerääjiä. Voi vain ihmetellä, että mitä säästöä tuollainen on ?

Onneksi Laakeri-Center on meidän lähellämme. Saimme sieltä heti hienot täysin suojatut  FAG merkiset laakerit.
http://www.fag.de/content.fag.de/en/
Laakereiden pois ottaminen oli miltei yhtä työlästä, kuin uusien paikoilleen laittaminen.
Kun työ oli tehty me ajoimme pienen testiajon Sipoon suuntaan.
Kaikki toimi paremmin, kuin hyvin.

Tässä vielä kuva sisäpuolisten laakerien ulosvetäjästä ja iskuvasarasta.

Ps. Honda ei ole huono ja laakeritkin ovat vain kulutus tavaraa. Huoltaminen kannattaa aina.

Pieni lisäys tuohon operatioon :
Takana on vaihdettava kolmet laakerit, jotka kaikki ovat erikokoisia. Kahdessa on akselinreikä samankokoinen, mutta ei kolmannesa ! Kannattaa ottaa laakerit ensin irti ja vasta sitten käydä ne ostamassa mallin mukaan.
Tässä on takarenkaan hajoituskuva. Jotta voitte miettiä asiaa tarkemmin oman pyörän kohdalla.

Helsinki ja Muumit

Varmaankin jokainen tietää, että Tove Jansson oli Helsinkiläinen. Hän asui lapsena Katajanokalla ja hänen oma ateljee oli Tähtitornin mäen kupeessa.
Tuohon viitataten kävimme hieman Toven jalan jäljillä ...

https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumipeikko_ja_pyrst%C3%B6t%C3%A4hti

Teimme vapaapäivä kävelyn tapahtuma paikalle. Muumien tähtitorni ei ole  kuitenkaan Tähtitornin mäellä. Siellä on Yliopiston tähtitornit.
Muumien tähtitorni sijaitsee Helsingin Kaivopuistossa,

Matka sinne on hyvin jännittävä ainakin pienimpien lasten mielestä. Vuorelle pitää kiivetä  kallion pohjois puolelta rotkoa pitkin ylös, jotta saisi oikean kokemuksen.

 

Tässä tämä synkkä rotko, jonne ei juuri päivä paista. Mikä tekee tästä jännittävän.
Voi vain kuvitella  pienen Toven omia mietteitä tästä lapsena..
Kamera valehtelee, sillä tämä tie on paljon synkempi mikä lisää  reitin jännittävyyttä.

Tiia  portaiden yläpäässä.
Retki kannatta aloittaa lasten ja Muumi fanien kanssa juuri tuolta suunnasta.

Ylhäällä näkyy Helsinki tai merellinen Muumilaakso. Aivan kuten haluaa itse asiaa ajatella.

Muumeille tämä tähtitorni näyttää tältä. Samoin kuten pienet lapset näkevät asian, myös vielä nykyisin ihme kyllä.

Oikeasti aikuisille tähtitorni on paljon pienempi kooltaan, mutta aivan yhtä ihana kuin lapsille.
Se on kaunis rakennus. 

Ps: Toven tarinolla on aina totuus takana..Itse tiedän paljonkin enemmän Muumi fanina, mutta se on sitten toinen juttu.
Toisaaltaan ihmetyttää miksi Helsinki ei ymmärrä hyödyntää Japanilaisille turisteille enemmän asiaa.
Koska japanilaiset ovat armoitettuja Muumi faneja.

Ps ps. Tosin Tove itse vihasi kaupallisuutta ... mutta siltikin ... tämä  kokemus ilahdutaa lapsia.

Pääsuuttimen vaihto

Viimeeksi mainitsin 21.5 päivä ajetulla reissulla, että Patrickin Honda sammui kesken ajon. Seuraavana päivänä Honda röpötti kovasti ja sammui taas kesken ajojen. Heti sammuttuaan se lähti kuitenkin uudestaan käynttiin, mutta vaati välillä ryypyn käyttöä.
Otimme tuon projektiksi, mutta oireet olivat poistuvia ja heti palautuvia.
Aivan älyttömän vaikeaa määritellä mitään vikaa noilla ehdoilla!
Ensiksi katselimme seisontajalan katkaisijan. Sitten otimme bensatankin irti ja katselimme CDI boxin ja puolat. Tuon jälkeen irroitimme kaasuttajan.
Se ei oiken halunut irrota, koska ilmansuodatinkotelo oli sen tiellä. Havaisimme, että se oli asennettu paikoilleen ennen takapyörän ja lokasuojan asentamista. Kovin kurja juttu huoltoa ajatellen.
Ratkaisimme asian näin. Sahasimme ilmansuodatinkotelosta pois työkalukotelon. Jolloin saimme vedettyä ilmasuodatinkotelon sivusuunasta irti. Sitten saimme kasuttajan irti helposti. Kaasuttaja on Keihin ja vanhanaikainen ... mallia kohokaasuttaja. Siis kovin helppo ymmärtää.
https://en.wikipedia.org/wiki/Keihin_Corporation 
Puhdistimme sen kaasuttajanpuhdistusaineella. Ruuvasimme suuttimet myös irti ja havaitsimme, että pääsuutin oli kokoa 95, eli tulpattu jollekin alemmalle ajokorttiluokalle.
Oli syytä vaihtaa tämä pääsuutin hieman isommaksi. Ajokortit kun riitävät kaikkeen meillä.
Kuvassa kaasuttimen puhdistusaine, joka on helppokäyttöinen. Tarvitsee vain spreijata ainetta kaasuttimeen astian päällä ja antaa sotkut valua astiaan. 

Vaihdoimme pääsuuttimen kokoon 97,5. Tämä käy hyvin 125-250 CC Honda Rebeleihin, siis jos niiden putket on avarrettu. Joissakin on tuliputken käyrissä kavennus haittana.
Kalifornian Hondassa Rebelissä on nykyisin kaksoiskaasuttaja. Tämä ohje ei tietenkään käy tähän malliin. Mutta jos vaihdetaan ilmasuodatin "Power filtteriin", niin pitää siirtyä "seuraavaan" suuttimeen, mutta se onkin aivan eri asia.
Tämä ei koskenut  meitä, mutta netistä löytyy siihenkin asiaa paljon.
Haimme uuden suutimen kaasuttuimeen Storm motorsista.

Teimme vaihto työn molempiin Hondiin. 5€  pienistä osista on hieman huvittava. Mutta vehkeet alkoivat toimia paremmin kuin hyvin. Tässä ne vanhat "mopotulpatut" pääsuuttimet kokoa 95,  jotka toimivat jonkin maan ajokorttiluokka rajoittimena.
Potkua tulee myös piikkiluokassa, mutta tuskin tuo on siltikään mitään virittelyä nykyisin.
Rebel kun on harva lyöntinen. 

Olemme koonneet ja purkaneet Patrickin Hondan palasiksi muutaman kerran löytämättä pyörästä mitään vikaa. Perjantaina purkasimme starttilukon ja vielä kerran ohjaustangon tappokatkaisijan uudestaan.
Päätin hajottaa tuon täysin osiin ja koota uudelleen. Patrick oli jo hieman skeptinen asian suhteen.
Taisi olla jo hieman väsynyt etsimään vikaa.

Kun tuon tein tuon, niin huomasin äkkiä vian ... tankokatkaisijan erässä osassa, joka oli osittain totaalisen piilossa.
Sinä oli se etsitty ongelma !!!
Sen vastepinnat olivat hapettuneet ja olivat osittain rasvan peitossa. Rasva on ilmeisesti siirtynyt sinne kaasukahvasta, joka ei oikeastaan tarvitse mitään voitelua.
Kokosimme pyörän jo perjantaina, mutta silloin oli liian kylmä testiajolle.

Tänään laitoimme Susannan Hondaan isomman pääsuuttimen. Työ kävi helposti ruutiinilla. Sitten läksimme testiajolle.
Patrickin Honda lähti kulkemaan ilman sammuilua.
Minä ajoin Susannan pyörällä, joka lähti kulkemaan kuin tykin suusta.
Tuli heti lisää tehoa ja vääntöä, sekä kiihtyvyyttä.
Jippii sanoisin minä !!!

Ps. En muistanutkaan kuinka hyvä ajettava tuo pyörä on. Kurvissa voi ajaa 45 asteen kulmassa kallellaan kaasu pohjassa.
Ei tulisi mieleenkään yrittää omalla Yamahalla tuota samaa.
Kerrassaan hieno pyörä !

Suitian linna

Suitia on mainittu tilana jo 1400 luvulla. Päätimme käydä tällä reissulla vielä siellä, koska ilma oli niin ihana ja lämmin.
Parkkipaikka löytyi helposti Suitiasta.

Sitten ei kuin kävelemään ...
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1337

Aika komea näky heti kättelyssä.
En kyennyt päättämään kumman kuvan laitan tähän, joten tuossa molemmat.

Aki ja Patrick mittatikkuina

Torni lähemmin kuvattuna.

Kun siirtyy sivummalle, niin torni jää piiloon. Vasemmalle mentäessä se miltei katoaa näkyvistä.

Tässä alkuperäinen pääoven puoli. Taitaa kuitenkin olla käytössä nykyinen takaovi käytännön syistä.

Nyt minä olen vuorossa linssiluteena. Olisi tässäkin tapauksessa pärjänyt yhdellä kuvalla.

Pääovi lähemmin. Se tarttis varmaan pientä laittoa.

Kulman takana näytti tältä.

Rakennus on hienosti rinteessä ja sen edessä on tyypillisesti puutarha. Omenapuut näyttivät olevan kukassa.

Omenapuiden takana on erikoinen kuusi. Siinä on ainakin viisi latvaa. Voisiko salama tuollaisen aiheuttaa. Tai kanuunan kuula, joka olisi ammuttu terassilta. Heh heh.
Mielikuvitus on valloillaan, kun paikalla on niin paljon historiaa takanaan

Tuossa tuollainen pikariipaisu Suitiasta. Me teimme jo kotiin paluu lähtöä.

Olemme vielä Suitian tammikujalla.

Oli taas mukava ajaa vähän isommalla porukalla yhdessä. Onnellisia kilometrejä tuli taitettua 191.

Siuntion kirkko

Seuraavaksi ajelimme Kirkkonummelle ostamaan eväitä. Sieltä läksimme ajamaan kohti Siuntion kirkkoa. Yhdessä välissä Patrickin Honda sammui kesken ajoa. Emme tiedä siihen mitään syytä. Tiia kuitenkin käytti tilaisuutta hyväkseen ja nappasi pari kuvaa.

Ei yhtään hassumpi paikka pitää pakollista taukoa. Ehkä meidän piti nähdä tämä maisema.
Hetken päästä pyörä kaynnistyi ja matka jatkui ...

Sintion kirkon parkkipaikalla. Perustimme "mustalais leirin" ja nautimme eväät tuossa takana olevalla nurmi kummulla. Kävihän tämä näin ihan hyvin.

Siuntion kirkkoa on 1460 aloitettu rakentamaan. Kirkko valmistui 1489 kaiketi.
Kirkko oli suljettu ja ei toimi tiekirkkona tänä vuonna. Harmin paikka, koska sisällä olisi ollut mukava käydä.

Havaitsin kuinka risti seinässä ei ole linjassa harjan keskikohdan kanssa.
Melko oudon näköistä. Se voisi johtua muutamasta kirkko palosta.

Kirkko sivusta nähtynä.

Tapuli vähän piilottelee puiden takana. Kuten lukkari avaimineen.

Cafe Porkkala

Metsä rämpimisen jälkeen me olimme kuumissamme ja janoissamme. Niinpä viiletimme kovaa vauhtia ja samalla karistimme hämähäkit ja muut öttiäiset niskastamme. Oli hieno ajaa mutkaista Porkkalantietä kohden Cafe Porkkalaa. Porkkalan tie on juuri motoristeille sopiva väylä. Perillä oli hyvä prätkä parkki. Johon sujautimme pyörämme.

Ensi virkistykseksi ostimme jääkylmät Indian motorcycles energiajuomat. Hiukopalaksi otimme parit pizza slicet. Palvelu oli mukavaa ja ystävällistä. Miljöö oli myöskin mukava. Terassilla oli tilaa, sillä se kiersi myös talon taakse. Motoristeja tuli ja meni. Kyllä tuolla kelpasi istuskella.
https://www.facebook.com/pages/Cafe-Porkkala/429686463841584

Alas rannalle meni portaat ja siellä oli pieni laituri. Alhaalla oli aika nättiä maisemaa laiturin päästä nähtynä..

Kapusin lopulta tuolta ylös ...

Suosittelen paikkaa hyvän ajettavan tien vuoksi, sekä kahvilan takia. Ihan jees .