lauantai 23. tammikuuta 2021

Stork nimi pohdintaa

Lisää  meidän sukunimi pohdintaa, Nimiämme Kucko/ Storkucko on väännelty ja suomennettu mutu (musta tuntuu) tuntumalla.
Yhden ja ensimäisen kerran Kucko on ollut  Kukku/Kuckoo bird ... muinaisissa veropapereissa.
Yleensä se on ollut kuitenkin alussa Kucko.
Nykyinen väännös  "Suomalaisella rinssi ja rinsessa kielellä" on Kukko.
Suomalaisten, kun oli aikoinaan vaikea mieltää ja lausua ulkomaalaisia nimiä.
Nykyinen esimerkiksi Kaunareiden (TV sarja Kaunit ja rohkeat), jolloin päähenkilöt olivat  nimeltään Ritke ja Rookke. 🙂 !!!
Meillä on lienee hallussa Kucko nimen vanhimmat dokumentit Suomessa (Finland)
Tilamme kahtia jakamisen vuoksi syntyi Storkucko ja Lillkucko. Käyttökielenä oli tuolloin tietenkin Ruotsi.
Sana Kucko Unkariksi on pikkumaja, soppi tai kolo etc ...

Viimeinen sukunimemme  typerä väännös väännös on Stork Ucko. Tuo on sitten silkkaa potaskaa. Tuohan meinaisi Haikara Ukkoa.
Kun tiedämme oikean historian ennen Agricola Suomenkielen alkeiden kirjoittamista, niin tilan kahtia jakamisen vuoksi Suomenkielisillä syntyi nimet jakamisesta Ylä- ja Alatalo.

Hyvänä esimerkkinä kansanedustaja/muusikko  Mikko Alatalo.

Ruotsinkielisillä  uudet nimet olivat jo 1500 luvun alkupuolella Storkucko ja Lillkucko = Isokucko ja Pikkukucko Suomeksi.
Kun sana Kucko jää arvoitukseksi meidän on tyydyttävä siihen. Kunnes jotakin todellista keksitään.
USAssa on Kucko nimisiä paljon. Harvoin tuolta suunnalta saa mitään apua, kun ovat hukannet historiansa.

Kanada ja USA akselilta tuli kysely meille sukuhistoriasta. Ja sen olemmekin selvittäneet sinne lähes kaiken viimeistä mutkaa myöten.
Kovaa työtä tuo on teettänyt. Valtion arkistoista löytyy mitä ihmeellisimpiä asioita.
Sellaista se on sukututkimus ...

No, sitten toiseen aiheeseen Stork/Haikara.
https://en.wikipedia.org/wiki/Stork 

Suomessa ei ole ollut kovin kauaa haikaroita kuin satunnaisina kävijöinä. Sitten Helsingin Vanhankaupungin lahdelle saapui Harmaahaikaroita.
Ne jäivät sinne pesimään. Herttoniemen Mölylästä ja Hakalan lintutornista, niiden elämää on voinut seurata. Niin sitä tuli seurattua itsekin kiikareiden kanssa siellä. Lapsesta saakka olen tuolla käynyt lintuja bongaamassa. Ja onhan tuo edelleenkin upea alue lintu bongaukseen ... piilomajoineen ja lintutorneineen.

Tänä vuonna on ihmetelty kun haikarat olleet luodolla Roihuvuori/Marjaniemi edustalla.
Niillä ei tunnu olevan mitään kiirettä häipyä Suomesta Viron puolelle lämpimään.
Niin pienen matkan päässä, kuin Virosta löytyy jo useita eri Haikara lajeja helposti nähtävinä.
Nyt pääsen kotoa paikalle kiikaroimaan kävellen, kun asun näillä suunnilla.
Kun itselläni ei ole kunnon erillistä teleobjetiiviä, tai järjestemä kameraa rohkenen lainata pari kuvaa Roihuvuori Facebook sivulta.

Todella hienoja kuvia ! Ei voi kuin kumartaa ja kiittää molempia kuvaajia näiden  kuvien jaosta. Ansaitsevat molemmat Gobyright merkin, jos eivät ole sitä tajunneet.

Meidän blogikuvamme toimivat aikoinaan hyväuskoisesti, mutta on kovin ärsytävää, kun joku käytää itse otettuja kuviamme väärin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tekij%C3%A4noikeusmerkki
https://en.wikipedia.org/wiki/Copyright_symbol

Ensimmäisen kuvan on ottanut Merryt Santanen Roihuvuori. ©


Toisen kuvan on ottanut Veijo Kortelainen Roihuvuori. ©

Outo auto

Aamulla tuli käytyä divarissa. Aikamme siellä hyörittyämme, tulin sieltä kirja kainalossa ulos.
Sitten huomasimme oudon auton. Tuo on ensimmäinen minun näkemäni. Oli pakko pysähtyä tutkimaan autoa. Ensinäkemältä se näytti mopoautolta, mutta jo kauempaa huomasin, että siinä ei ole kolmiota takana. Oikea rekisterikilpikin siinä oli. Takana oli lukenut jotakin, mutta se teksti oli kulunut miltei pois pesussa.

Sivulta katsottuna emme viisastunet yhtään. Paitsi että ratti oli siinä väärällä puolella (oikealla).


Sen keulassa luki vain keltaisessa "neliössä" Will.


Heti kotiin päästyä oli avattava netti ja etsittävä, että mikä ihmeen auto tuo on.
No löytyihän tuo aika helposti.

Vastaus : Se on Toyota Will Vi.

http://www.autowiki.fi/index.php/Toyota_WiLL_Vi
https://en.wikipedia.org/wiki/WiLL


sunnuntai 17. tammikuuta 2021

Kaukolämpövuoto

Ensin oli kovia pakkasia ja sitten lauhtui äkisti. Tuosta syntyi useiden lähialueiden kaukolämpövuoto.
Sään ja paineen äkillinen alenemisen sai aikaan ketjureaktion muiden lähi alueen talojen kanssa
Mikä tarkoitti meidän mopotallin/ talvisäilytystallin vesivahinkoa. Onneksi sinne ensimmäinen saapunut teki hälyytyksen. Paikalle oli jo tuotu pohjapumppu, mutta sillä ei voi pumpata, kuin tietylle syvyydelle asti. Koska siinä on roska/pohjamutasuoja alinna.Vuotavan laipan alla oli ämpäri, joka täytyi liian nopesti. Ollin ensiapu oli jo auttanut hieman.
Nyt hän vapautui minun saapuessa ja haki sillä välillä isomman astian kaukolämpö vedelle, sekä märkäimurin.


Koska lattia on kallellaan, niin vesi kerääntyi keskitalliin, koska tuossa on ollut lattiakaivo aikaisemmin.
Tallin käyttötarkoitus on muuttunut aikojen alusta. Jos tuossa olisi nyt kaivo, niin siinä pitäisi olla öljynerotuskaivo tiukentuneiden nykysääntöjen mukaan.


Kun Olli ja hänen märkäimuri saapuivat pystyimme aloittamaan veden imuroinnin. Pienen imurin säiliö täyttyi hetkessä ja oli nopeasti tyhjennettävä. Minä nostelin muutamia rojuja sivuun ja Olli jatkoi sitkeästi imuroimista. Lopulta lattia saatiin kuivaksi. Yllättävän nopeaan saapuivat kaukolämpömiehet ja kiristivät laipan tilapäisesti. Sanoivat vaihtavansa tuohon uuden laipantiivisteen hieman myöhemmin, sillä heillä oli kiire päivän tapahtuman johdosta.


Huonoa, vai hyvää onnea alkaneelle 2021 vuodelle ?
Sanoisin, että meillä oli kuitenkin tuuria, koska moottoripyörien renkaat kestävät vettä ja vesi ei noussut konehuoneen puolelle ja lattian vanha kallistuskin oli vain hyväksi.

keskiviikko 6. tammikuuta 2021

Ilves

 Saimme enteellisesti  uuden Kalenterin 2021, jossa on Ilves kannessa ...
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilves
http://www.suurpedot.fi/lajit/ilves.html


Kun tutkimme ympäristöä oli Ilveksen jälkiä pihalla ja ympäristössä useampana päivänä.
Verrokkina kuva sen jalanjäljestä.

Aloimme jäljittämään Ilvestä. Sen jalanjäljet johtivat tielle. Sitten ne katosivat. Katselimme tien molemmilta puolilta ja olimme jo luovuttamassa, kun huomasimme Ilveksen hypänneen korkean kannon päälle. Hyvin kissamaisesti Ilves voi seistä paikoillaan kaikki neljä tassua vierekkäin.
Tuohon ei kykene kuin kissat. Sitten se oli loikannut pikälle poispäin tiestä.
Ilmankos jäljet katosivat kuin tyhjään.


Seuravana päivänä, lähdimme jäljittämään sitä ja nyt tiedämme, että sillä suunnassa on useampiakin Ilveksiä.
Lady oli parempi pitää hihnassa ja katsoa, että se ei livahda vaivihkaan ulos.
Sillä se olisi vain yksi suupala Ilvekselle.
Siitä huolimatta Ilves on toivottu vieras meille, koska metsää riitää ympärillämme riittämiin.
Niin ja kuva siitä olisi verraton.

keskiviikko 30. joulukuuta 2020

Loppuvuoden yhteenveto ja kysymyksiä ja vastauksia

Osallistuimme jengillä tietenkin MP 2020 tapahtumaan.
Ensinäkin vuoden alun MP 2020 tuntui minusta matalapaineelta. Olen hyvä aistimaan tulevaa ...
Toki se oli hieno tapahtuma, jossa voi tavata samanhenkistä väkeä.
Siellä oli 55 000 MP messukävijää.
Lauantaina siellä oli yli 30 000.

Jotenkin jäi mieleen vain tämä Hd mopo, joka on aivan tunnoton tykki.
Elikä siis sähkömoottoripyörä.

Tajuttoman portattoman kiihyvyyden omaava HD mopo.


Ps. Aistin Koronan/Covid-19 saapuvan ja että se haittaisi meidän koko vuotta.Tämän ei pitäisi vaikuttaa blogin kirjoittamiseen, mutta niin vain kävi.
Ehkä saan aikaiseksi hieman myöhemmin jotakin MP messuista. Kuvia, kun on kuitenkin paljon.

Toinen huvittava kysymys tuli minulle Yamaha Viragon myyneeltä naiselta Facebook kautta.
En ole itse Fasessa, kun aikani ei siihen riitä. Joten minua ei siellä näy.
Hän kysyi kiertoteitse, että ajammeko vielä moottoripyörillä ?
Vastaisin, että olen tehnyt työni Autonkuljetus alalla ja en juuri pidä mistään autosta enää. Kaikkea olen voinut kokeilla jopa pahimpia tykkejä. Siis olen ollut onnellisessa asemassa.
Tuolleen on maailma minua vienyt eteenpäin.
Nyt en pidä enää kuin Sisu täysiperävaunu rekasta, koska en ole saanut sitä ajaa tarpeeksi.
Autoni voisin ensin hävittää ja vasta sitten olisi vuorossa moottoripyörät.
Omaa moottoripyörääni, en myy ikinä. Vasta perikunta sen voi myydä.
Ehkä voisin sen vaihtaa isompaan.
Niin fanaattinen minä olen.

Ajamme toki edelleen ja aina, mutta jos vaikka ajattelet Scotland/Skotlanti reissua, niin pitää mainita, että kyseessä oli häämatka ja emme kukaan halunneet ajaa mihinkään, vaan nautimme vain ajamattomasta kiertelemisestä ja vaelluksesta yhdessä ajoporukkamme kanssa. Aina ei tarvise ajaa, vaikka olisi motoristi.
Ei kuitenkaan ole mikään arvoitus, että tämä reitti on motoristin taivas.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Skotlanti

Blogin motto on Moottoripyörät ja luonto ja  vähän muutakin. Siksi juttumme polveilee, mutta kaiken tarkoitus on ohjata teidät hienoihin motoristi kohteisiin, joita ette välttämättä löydä itse.

Mitä tulee Tallinnan Mp mesuille. Niin lähdimme sinne muutama päivä ennen Koronan/Covid-19  ongelmaa.
Kun lehdistö oli jo kuvannut Tallinnan Moottoripyöränäyttelyn, niin tuli välittömästi vain tuntia ennen ilmoitus Korona ongelmasta. Jolloin valmis rakennettu  näyttely oli peruttu.
Ja näyttely peruttiin, vain parituntia aikaisemmin ennen avausta !!!

Seuraavaksi tuli ratikoihin, nauhat ja kielto etuovesta kulkemiseen. Sitten tuli Suomen suunnasta  ilmoitus, jossa me ulkomailla olevat jäisimme kahden viikon karanteeniin palattuamme.
Tuo oli vääriin, koska se ei ollut itse aiheutettu ja olimme lähteneet matkaan ennen valtion määräystä.
Saimme normaalit palkkakorvaukset jälkikäteen.
Olisi ollut idioottimaista jäädä ilman palkkaa. Nyt se onnistui lopultakin ammattiliiton avulla.
Hitosta me olisimme voineet tietää uusia sääntöjä ennen matkalle lähtöä.
Sitä paitsi meillä ei ollut mitään Koronaa olemassakaan edes jälkikäteen. Joten etukäteis tuomio oli vieläkin hullumpi meitä kohtaan.
Korona tuomiossa ei ollut mitään järkeä.


Aikaisemmin kävimme Viimsi luolassa tietämättä mitään tulevasta.


Kuva luolan sisältä ulospäin.

Tuon luolarinteen yläpuolella on Viimsin majakka.

 

Läksimme sitten seuraavan Tallinnan majakan luokse.

Ja viimeeksi saavuimme tänne sataman lähimpään majakkaan. Olemme nähneet niistä nämä kaksi  viimeistä majakkaa useastikin.

Lopuksi kävimme katselemassa kelloa, joka symbolisoi Korona ongelman aloitusta.
Aika ikään kuin pysähtyi ja sitten oli vain Korona. Lopulta oli paettava Suomeen, koska hallitus uhkasi keskeyttää laivaliikenteen. Tämä  toimenpide oli umpiroskaa näin jälkikäteen, koska Helsingissä oli enemmän sairaus tapauksia, kuin Tallinnassa.


Kaikkeen sitä ihminen joutuukin ilman syytä. Ja tuosta olen hyvin vihainen.

No joo ... Tällainen ja vieläkin kurjempi juttu ja moni muu asia jarrutti minun ja meidän motoristien elämää.







Mitä sitten jäi käteen ... levy Motoristi suklaata Tallinasta. Uudenmaan sulku, jolloin emme päässet töihin maatilallemme. Palkasta tappelua etc.

Ps. Ehkä uusi vuosi olisi positiivisempi.

 

sunnuntai 6. joulukuuta 2020

Itsenäisyyspäivä

Kun Korona Covid-19 pilasi Suomen Itsenäisyyspäivän ja linnanjuhlia ei nähty, niin ajattelimme viettää juhlan poikkeuksellisesti mökillä.

Tietenkin tuolla oli etuna sauna ja tunnelma.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_itsen%C3%A4isyysp%C3%A4iv%C3%A4


Säätkin olivat juhlalliset ja tässä muutama kuva sieltä.
Nappasin käsivaralla Kuusta kuvan.


Sitten pari aamurusko kuvaa.



Eikä iltaruskokaan ollut yhtään hassumpi.


keskiviikko 21. lokakuuta 2020

Mootoripyörien talvilepo

Nyt oli aika laittaa moottoripyörät talvilepoon. Vesa oli tehnyt kätevänä miehenä pyöriin puusta etutelineet.
Näin saisimme customit hieman tiivimmäksi. Muutehan ne makaavat aika sivusuunnassa.
Tuolla tavalla säästyy tilaa.
Etumainen teline on kuvassa väärinpäin, mutta tuollaisia ne ovat.

Virago mahtuu omaan autotalliin ja Hd lähti jälleen kerran muualle. Tuohon tulee oma autoni talvikaudeksi. Ei jäänyt taaskaan aikaa leikkimiseen. Tilan jossittelu ei juuri kiinnosta.

lauantai 18. heinäkuuta 2020

Sipoo, Söderkulla ... ynnä muuta silppua

Tallinnasta kotiuduttuamme ajelimme lähinnä Sipoon suunassa sinne sun tänne.
Ensin oli käytävä Söderkullassa Patrickin asunnolla.

Kävimme Cafe Sibben luona.

Tuo on Viikinkilaiva Sotkan kotisatama. Nyt se oli turpoamassa.



Sitten ajelimme Gumbostrandin ja sieltä Lemminkäisen luolalle. Meille se on liiankin tuttu kohde.
Kuitenkin siellä näytti kauniilta, vaikka vesi oli korkealla.


Lopuksi pieni Suomen-Ruotsalainen kevennys.


Ps.  Ai niin meinas unohtua.  Ekologisia, kun olemme niin ostimme "uuden" Tv tuolin, jonka valtasi Lady heti.
Tuossa on kai kiva nukkua päikkärit.


torstai 16. heinäkuuta 2020

Suurupi alumine tuletorn

Lähdimme kulkemaan kävellen Suurupi Ülemite tuletornista, nähdäksemme Suurupi alumine tuletorn. Suomalaisittain sana tarkoittaisi alumiiniä. Mutta oikeasti sana tarkoitaa Viroksi alempaa.

Tästä kartasta näette mihin me motoristit vaellamme seuravaksi jalkaisin. Avatkaa uuteen ikkunaan kuva, jotta näkisitte kartan paremmin.

Kävely majakalta Munakivi tielle saakka oli tavattoma tylsää. Sana munakivi tarkoittaa mukulakiveä.
Venäjän, aikaset kivetyt tykkitiet ovat mukulakiveä myös Helsingissä.
No sellaista venäjän aikasta tietä kuljimme nyt merenrannalle.
Olkoon se historiaa Suomen ja Viron välillä. Mutta siitä ajasta ei ole ollut mitään ilon aihetta kummallekaan kansalle.
Yhtä kaikki mukulakivitiet ovat tietenkin hyvät, mutta mutta Viron valloitus ja Suomen valloituksen  yritys oli täysin väärin.
Inhoan  tuollaista politiikkaa.

Saavuimme merenrannalle, jossa paikakalliset uivat, tuosta näystä jäi hyvä mieli. Me lähdimme  kuitenkin ilman uimista kulkemaan kohti itää.

Ensimmäiseksi tuli vastaan jokin patsas ja sen vieressä grillipaikka. Söimme tuolla välipalaa ja joimme teetä termarista.


Tuolta kliffin töyrällä oli hyvä pitää taukoa ja nauttia merimaisemista.


Hieman kivikkoista oli paikallisten uimapoukaman vieressä. Tuosta kyllä merilinnut pitivät.


Tauon jälkeen me valitsimme ylemmän polun. Tuolta olisi voinut kulkea myös rantaa pitkin.
Myrsky oli repinyt leviä pohjasta  ja kuljettanut kasoiksi rannalle ja ne tuoksuivat kovasti helteessä.
Kliffin päällä kulkeminen antoi meille raikasta merituulta, joten polku valintamme oli parempi tällä kertaa.


Yläpolulta näki välillä hyvin rantakaistaleelle.


Välillä yläpolulla oli tiheäpääkin, mutta yleensä avointa ja hyvää polkua kulkea.


Paikoitellen polku oli hyvin kaunis. Ja tuosta näkyy, että rantaa pitkin on hyvä kävellä.


Olemme nyt jokseenkin perillä, mutta kun ranta oli hauska malliltaan, niin tutkimme sitä ensin.


Ranta kallioita ...


Pieni luola ja sen ylitse kulkeva kivisilta.


Aivan niemennokassa oli haarapuu. Tuolta jatkui kiva patikkapolku pitkin rantaa edelleen.
Sen jätimme tälläkertaa väliin.

Kun kääntää kameraa manterelle päin huomaa, että olemme jokseenkin perillä, sillä majakka näkyy niityn takana. Valitettavasti majakan edessä on aita täältä katsottuna.
Majakasta tuleekin heti mieleen Tove Janssonin kirjan kuva ...


Tove Jansson kuva kirjasta : Muumilaakson marraskuu.


Suoraan mentäessä oli vastassa aita. Niinpä se oli kierrettävä, jotta löytäisimme portin.
Marssime tuosta sisälle ...


Itse majakka oli tehty puusta. Ensikerran tuollainen puusta tehty nähtiin.


Majakan alakerrassa oli majakanvartijan asunto.


Tuosta vierestä pääsikin helposti kiipeämään ylempiin kerroksiin.


Nyt olemme parvekkeen kohdalla, josta otin heti muutaman kuvan.

 

Lamppuhuoneesen on aina kiva päästä. Se on bonus kiipeämisen jälkeen.




Sitten oli jäljellä vain alaskapuaminen ja majakan ulkopuolinen kierros. Nyt näimme parvekkeen 


Sitten pyysimme leiman majakka passiin ja niin olikin aika lähteä baanalle pienen kävelyn jälkeen. Koivet alkoivat kaivata lepoa hiljalleen
Oli lopulta mukava päästä takaisin motoristi Hotel Aquamarinaan ja suihkuun. Sen verran kuuma päivä oli ollut.

Ps . Nyt on hankittu tuoltakin leima majakkapassiin todisteeksi visiitistämme.
Nämä kohteet olivat suhteellisen helppo saavuttaa. Joten hyviä ajohetkiä sitten joskus teille kaikille, kunhan pääsemme  maailmassa ensin Koronasta/COVID-19 eroon ja saamme rajat taas auki.

Kävimme reissullamme paljon muuallakin, mutta niistä ei tule juttua tällä kertaa.