sunnuntai 16. kesäkuuta 2019

Edinburgh

Kun saavuimme Edinburghiin näytti kaupunki aivan kamalan mustuneelta ja synkältä  Myös ihmisiä oli aivan liikaa yllättäen, kun oli tottunut väljempiin vesiin.
Ensimmäiseksi tuli mieleen, että apua... mitä me täällä oikein teemme !
Minne värit ovat kadonneet ?

Laitoimme rinkat selkään ja päätimme kävellä majapaikkaan asti juna-asemalta. Sinne mennessä synkkiä taloja vain jatkui ja jatkui.
Esimerkiksi Scotlannin hallitusrakennus on tosi kurjan näköinen. Kortteli toisensa jälkeen tällaisia mustia taloja ...
















Se mikä ilahdutti meitä oli, että parlamentin työntekijät olivat saapuneet sinne moottoripyörillä.
















Kun on ikänsä kiertänyt Kreikkaa pitkin poikin, niin oli vaikea katsella puhtaan valkean marmorin jälkeen tätä. Melko painajainen kaikkiaan nähdä tuollainen.
















Kun kuljimme edelleen alkoi näyttämään jo paljon mukavammalta. Matkanvarressa oli pieniä etnisiä kauppoja ja ravintoloita. Ovet ja ikkunat alkoivat olla värikkäitä.
Pian olimmekin rauhallisella alueella, ei juuri liikennettä. Ympäristö oli todellakin paljon mielyttävämpi.

Kun pääsimme Capital Guest Hauselle, niin minua jo hymyilytti.  Ha Haa ... Joku on ymmärrtänyt pestä talonsa hiilipölystä ... Niin juuri hiilipölystä.
Aikoinaan täällä lämmitettiin taloja hiilellä. Ja vuosien saatossa savupiipun katolle sylkeneestä hiilestä on valunut sateen mukana rakennusten seinille. Näin nämä talot ovat niin nokisia.

Taisimme tulla oikeaan paikkaan !
Jos vertaa vasemmalla olevaa viereistä samasta kivestä rakennettua taloa, niin ero on melkoinen.
Painepesuri on aika hyvä keksintö .. olettaisin.

Vai mitä mieltä olette ?


































Soitimme ovikelloa ja Capital Guest Housen isäntä saapui vastaanottamaan meidät. Hän oli erittäin puhelias ja mukava mies. Kun astuimme sisään sanoimme Wau ! , jo eteisessä.
Lattialaatat olivat upeat. Johon isäntä kertoi jokseenkin kaiken olevan alkuperäistä. etc.
















Isäntä sanoi myös, että koska täällä on tilaa, niin saatte hieman isomman huoneen.  Sitten hän johdatti meidät ylös portaita.




















Kun pääsimme ylös, niin ajattelimme ensin tulleemme väärään paikkaan.
Kaikki oli niin hienoa ... Jos ajattelee meidän olevan vain "reppureisaajia".
Tosin me olemme hieman outoja motoristeiksi, kun omaamme kaikenlaista historian knoppitietoa. Lisäksi osaamme kunnioitaa historiaa ja nauttia ympristöstämme. Ja olla ihmisiksi ...
Isäntä ilmeisesti sijoitti meidät oikeaan gategoriaan.
















Melkoista luxusta yllätyksenä meille. Oli aika kuninkaalinen olo ...




















... Sängynpeitteet olivat hienosti käsinkirjotut.




















Kattorosetti oli myös aika hulppea.




















Myöskin kattolistat olivat upeat ja alkuperäiset.





















Pienen kotiutumisen, ihastelun ja levon jälkeen oli aika katsella lähiympäristöä.






















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti