Oban whisky tislaamossa

Aikaisemmin olen vieraillut Irlannissa whiskytehtaalla. Irlantilaiset tekevät whiskynsä toisin kuin täällä Scotlannissa. Ilman whiskyyn tututustumista ei voi Scotlantia ohittaa. Vaikka ei joisi whiskyä, niin tämä on yleis sivistystä ja todella kiinnostavaa katseltavaa sekä siinä on paljon opittavaa.

Niinpä sitten piipahdimme Oban Whisky tehtaaseen katsomaan kuinka täällä tuo valmistus tapahtuu. Tämä oli minun unelmien täyttyminen. Pääsin vihdoinkin oikeaan Scotlantilaiseen Whisky tehtaaseen.
(Ps. meille tuo on tehdas ja heille tislaamo.)


Oban Distillery sijaitsee aivan rannalla ja siksi valmiiseen tuotteeseen tulee meren maku, kuten saarilla valmistettuihin whiskeihin.

Heidän logonsa.

Mitä sitten Whiskyyn tarvitaan : hyvää vettä, ohraa, idätys, turpeella, kuivatus, jauhatus, käyminen, tislaus, vuosien kypsytys tynnyreissä ja lopuksi pullotus.
Ja vasta lopputulos ratkaisee tuliko tuosta hyvää tai ei. Ei siis kovinkaan helppoa hommaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Viski

Vanha turvekärry.

Kunnollinen  mallasmylly.

 

 












Sitten itse whiskyn valmistamis prosessiin ...
Tässä on jauhettu maltaat, jotka olivat kehittäneet omaa sokeria idätyksen takia. Ne sekoitetaan veteen ja hiivaan. Jolloin käyminen alkaa.

Astia on tällainen suuri ja puuta. Juuri niin pitääkin ! Koska terästankeissa ei synny samaa makua.

Käymisen lopputulos on lähinnä jonkinlaista olutta ... joka näyttää nyt tältä. Se myöskin tuoksuu oluelta.

Isot puiset käymistynnyrit ovat kahden kerroksen korkuiset.

Nyt oli "oluen" tislauksen vuoro. Tislauslaitteet ovat malliltaan hieman eroavia eri tilaamoissa.
Josta johtuu myös juoman maun muuttuminen. Äkkiseltään luulisi, että on aivan sama millä tislataan, kunhan vain tislataan.
Niinhän ei kuitenkaan ole.

Nyt tuote kulkee jäähdytyksen jälkeen tarkkaamoon. Tuolla tehdään analyysejä. Laite on hyvin kaunis ja suljettu. Sisällä sitä sitten virtaa raaka whiskyä. Nyt virtaavan tuotteen väri on  kirkas.

Kuvassa tislaamo oppaamme, joka puhui onneksi hyvää ymmärrettävää englantia. Scotti aksentilla selostuksesta ei olisi ymmärtänyt juuri mitään.

Tislattu tuote laitetaan tynnyreihin, joiden pitää olla vanhat whiskyn valmistus sääntöjen mukaan.
Tynnyreissä raaka whisky saa värinsä ja pehmeytensä. Väri tummenee vuosien myötä. Kypsyvät niissä jopa kymmeniä vuosia, ennen pullotusta.

Kierroksen lopuksi opas kehui ryhmäämme innokkuudesta ja sanoi, että näin ei yleensä tehdä. Mutta saatte palkinnoksi aktiivisuudesta maistaa kypsymätöntä whiskyä.

Olimme yllätyneitä ja iloisia tuosta harvinaisesta mahdollisuudesta.

Kuvasta huolimatta ... ( johtuu epäedullisista valoista ) oli raaka whiskyn väri kirkas kuin vodkassa. Tuoksu siinä oli todella upea ja monivivahteinen. Maku oli tuoksua vastaava. Mutta jokin kypsytyksestä syntyvä pehmeys siitä puuttui.
En kyllä ikinä olisi uskonut, että se oli lähes juotavaa sellaisenaan ilman kypsytystä.
Jotakin on osattu tehdä täällä super hyvin.

Saimme tietenkin maistaa myös tynnyreissä kypsytettyä whiskyä. Se oli sitten erittäin hyvää ... Ehkä parasta mitä olen koskaan saanut nauttia !

Eipä ihme, kun täällä tehdään kaikki oikein niin kuin pitää ja vanhalla tavalla.

Sitten, kun olimme maistelleet juomamme loppuun, niin seisoimme tyhjät lasit käsissä pohtien minne laittaisimme ne.

Tuolloin oppaamme toi meille kaikille pienen pahvipakkauksen ja sanoi laittakaa lasinne pakkaukseen.

Voitte viedä ne kotiinne muistoksi.

Jälleen kiva lisäyllätys meille.

Sitten hienojen ja valmiiden tuoteiden esittely ...

Yksi huippu tuote.

Ps. Oban Distillery häkellytti minut minut laadullaan. Voiko tuosta enää parantaa tuotetta tai makua enää yhtään ?

Tämä Oban whisky on taatusti lajinsa paras mielestäni !

Pss. Nyt olen todella onnellinen, kun sain nähdä tuolla kaiken ja kokea siellä hieman muita ihmisiä enemmän.

Ihmisillä on omat toiveet ja unelmat kullakin ja tässä on eräs minun sellainen.
Siksi jopa näin pitkä teksti tästä aiheesta.