Niin retkemme perustuu kävelyyn, vaellukseen, junaan, busseihin ja laivoihin. Me motoristit olimme siis jalkautuneet.
Syy on osittain sellainen, että ajavat siellä vasemmalla puolella. Maaseudulla tuo onnistuisi, mutta ei suurissa kaupungeissa. Tai onnistuisi, mutta ei olisi kivaa, vaan lähinnä rasittavaa.
Olen ajanut aikoinaan Cyproksella, joten tiedän mistä puhun.
Asuinpaikkamme oli Hostel ja netin mukaan saanut erittäin hyvät arvostelut kaikilta. Hostelleiden epämääräinen menneisyys huhujen "kirpuineen ja luteineen" on mennyttä aikaa.
Siitä pitää huolen netti. Eli niin sanottu "puskaradio." Luojan kiitos kertoo tuosta. Nyt on matkailu minibudjetilla hyvin mahdollista. Kelle tahansa joka osaa hieman kieliä.
Siksipä tämä majoitustapa hotellin sijaan. Willy Wallace Backpacker Hostel.
Jos ette tiedä kuka oli Willy Wallace. Nin sehän on Scotlannin kansallis sankari.
https://en.wikipedia.org/wiki/William_Wallace
Niitä joita historian lukeminen ei ole kiinnostanut niin ehkäpä tiedätte tämän elokuvasta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Braveheart_%E2%80%93_taipumaton
Hostelli on erittäin hyvällä paikalla bussipysäkkien ja junien lähellä.
Jokuset portaat joutui toki kävelemään. Ennenkuin sai rinkan laskettua käsistään.
Reception eli respa oli kerroksessa 2, missä sijaitsivat myös huoneemme.
Hotellin ja hostellin eroa ei oikein huoneessa näe. Vain keittiö olohuone ja pesutilat ovat yhteisiä. Nekin olivat erittäin siistissä kunnossa. Korkeat pisteet tälle hostellille siitä.
Susannaa hymyilyttää. Hän sai kerros sängyn ja voi halutessaan nukkua joko alhalla tai ylhällä. Näyttää aivan lastensängyltä.
Tämä on tyypillistä hostelleille, että sängyt voivat olla itse tehtyjä. Niistä halpa hintakin johtuu.
Kyllä tuossa hyvät unet sai. Ja mikä olikin ollessa puhtaiden ja raikkaiden lakanoiden ansiosta.
Että sellainen majoitus tämä oli.
Ei hullummin ole matka alkanut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti