Rantauduimme ensimäiseen kohteeseemme

Rantauduimme ensimäiseen kohteesemme ja se on Sisä Hebriidien saariryhmässä oleva Lunga.
https://en.wikipedia.org/wiki/Lunga,_Treshnish_Isles

Mikä minua henkilökohtaisesti inspiroi tässä matkassa on Enid Blyton kirjoittama kirja : Seikkailujen meri.
Minulla on tietenkin tämä kirja hyllyssäni.

Lapsena luin sen jännittävänä kirjana. Vaikka nyt aikuisena ymmärrän tuon IRA vastaisuuden.
No eipä tuo mitenkään kirjan tarinaa heikennä yhtään, kun lukee kirjan seikkailu tarinana.
Ihana kirja kaikkiaan.

Tämän kirjan tapahtuma miljöö on se mikä minua kiehtoi.
Olin halunnut päästä tänne aina. En kyllä ikinä uskonut tähän mahdollisuuteen.

Muistutan, että Lunga kuvamme eivät kuulu yleisen jakeluun.
® Storkucko

Rantauduimme siis Lungaan. Ja lähdimme kiipeämään kohti kohdettamme. Pieni vilkaisu taaksemme. Tulimme tuolla pienemmällä aluksella Lungaan, se oikealla puolella oleva laiva. Tuo toinen katamaraani hoiti meidän rantautumisen hienosti. Siinä oli mukana tilapäinen ponttooni laituri meidän iloksemme.

Vaalean punainen kukka on Laukkaneilikka. (Laukka = sipuli.)
Koska kasvi voi joistakin ihmisistä näyttää Ruohosipulilta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Armeria_maritima

Lunga näytti tältä rannalta katsottuna ylöspäin. Täällä on ollut joskus asutusta. Siitä kertovat alhaalla olevat rauniot.

Nyt olemme jo raunioiden kohdalla.Vasemmalla oleva viidakko on tyypillistä Sananjalka kasvustoa, johon on kovin helppo eksyä. Sananjalat ovat niin korkeita, että ei näe enää mitään sen keskeltä.
Kun tuota tuli kokeiltua Irlannissa, niin en kaipaa tuosta enää uutta kokemusta.

® Storkucko
Lunga saarella kiipesimme ylöspäin saaressa kohteeseemme ja tässä ensi kuvia näköalastamme.

® Storkucko
Toiseen suuntaan on melkoisen aavaa avomerta näkyvillä. Merellä käy kova aalokko, mutta me olemme jostakin syystä tyvenessä.
Etualalla on Suolaheinä, joka maistuu aivan Raparperiltä. Molemmissa kasveissa on makuna oksaalihappoa.

® Storkucko
Kun löysimme oikean kohdan, niin istuimme alas ja joimme aivan rauhassa teetä ja söimme eväitä. Tässä on Susannan feikki Kuksassa teetä. Suomessa tuosta juotaisiin kahvia tietenkin.
Oikea Kuksa tehdään mielummin pahkasta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuksa

® Storkucko
Alas istumiseen oli syytä, koska linnut pitävät seisovaa ihmistä jättiläisenä. Istuessa paikoillaan tai maatessa syntyy luottamus ihmiseen. Näin saa otettua parempia kuvia linnuista.

® Storkucko
Eväiden syöminen ja alhaalla istuminen sai Lunnit / Puffins nousemaan maan alaisista koloistaan ylös. Siellä on heidän pesänsä. Sitten alkoi saapua mereltä kalastuksessa olleita Lunneja pesäkoloilleen.
Enää linnut eivät häiriintyneet meistä, vaan jatkoivat normaaleita touhujaan. Alas istuminen ja rauhallisuus palkittiin meille näin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lunni
https://en.wikipedia.org/wiki/Atlantic_puffin

® Storkucko
Lintuja tuli esille yhä enemmään ja meitä lähemmäksi. Susannan edessä on pesäkolo noin metrin päässä. Se näkyy tuossa tummenpana.

Enid Blytonin kirjan kuvitukset ovat kauniita. Kirjan kuvaus Lunneista on täysin oikean mukainen. Juuri niin Lunnit käyttäytyvät, kuin kirjassa kerrotaan. Mikään ei mennyt väärin ...
Paitsi, että tuossa jyrkänteen reunalla ei voi maata, koska se on ontto Lunnien kaivamien tunneleiden vuoksi. Siksi me pysyimme kauempana jyrkänteen laidasta.
Kirjan kuvien piirtäjä on Stuart Tresilian.
https://en.wikipedia.org/wiki/Stuart_Tresilian

Lunnien tapa pitää pyydystämänsä kalat vuorojärjestykseeen nokkaansa, näytti olevan aivan totta.
Täytyy ihmetellä miten Lunnit osaavat sen tehdä ?
Makuullaan lintujen seuraaminen oli vieläkin parempi idea, kuten kirjassa tehdään.
Linnut tulivat vieläkin lähemmäksi meitä.

® Storkucko

Lunnit olivat hassuja. Tepastelivat vaappuen ympäristössä. Lennosta laskeutuesaan maahan saattoivat törmätä toisiin, mutta eivät suutuneet silti toisilleen. Jatkoivat vain rauhassa omia hassuja rutiineitaan.
Vilkuilivat ympärilleen ja olivat kovin uteliaita. Lisäksi olivat niin paksuja, luulisi että niiden pienet siivet ei jaksa kantaa mihinkään. Kalastaessa Lunnit olivat taitavia ja lentoon päästyään oikeassa elementissään. Olivat lentäessään todella nopeita.
Vaikka maissa niiden lentoa voisi verrata Kimalaisen tapaan liikkua.

Tämä on minusta hauska kuva, koska se näytää kuinka ihmeissään Lunni on kukista, joita se näkee saarella aina.
On kuin se toteaisi itsekseen : Kas mikäs se siinä on, ei olla varmaan ennen nähty. ?
® Storkucko

Pian Lunneja saapui lisää ja ne tulivat  meitä lähemmäksi. Niillä oli menossa pesä touhut. Mereltä saapuneet sanoivat puolisoileen nokkapäivää aivan kuten kissat nenäpäivää tutustuessaan.
Sitten ne kalisuttelivat nokallaan puolin ja toisin.
Vasemmanpuoleinen on uros ja pienempi on naaras.
® Storkucko

® Storkucko

Lintujen pesät ovat maan alla. Joskus on tullut ihmeteltyä, että miten ne kykenevät kaivamaan luolansa, kun niillä on räpyläjalat.
Nyt tämäkin asia selvisi. Lunneilla on räpylöissään terävät mustat kynnet, kuten kuvasta näkyy.
® Storkucko

Pesäkoloja pidettiin puhtaana. Tässä kuvassa tuotiin pesästä tämä korsi pois.
® Storkucko

Sitten hienoon sivuprofiiliin. Kuvia on vaikeampi ottaa, kuin luulisi. Koska linnut tepastelevat, hyppivät välillä tasajalkaa mättäältä toiselle ja kääntelevät nopeasti päätään katsellakseen jonnekin muualle. 

® Storkucko

Lunni edestä katsottuna.
® Storkucko

® Storkucko
Lungassa oli valtavasti myös muita vesilintuja, mutta me perehdyimme vain Lunneihin.
Myös kasvisto oli täällä superhienoa.
Täällä voisi viettää helposti viikon ja silti jäisi taatusti jotakin näkemättä.
Oli hienoa nähdä Ruusujuuri villinä kasvamassa. Kasvi on minulle tuttu viljelmissä, mutta villinä en ole nähnyt sitä aikaisemmin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Rhodiola_rosea

® Storkucko
Tämä kasvi on hieman kärsinyt Lunneista tai Kaniineista. Kukan määrittely tuotti minulle hieman päänvaivaa. Äkkiseltään se näytti Hyasintilta, mutta sitten kukkien lähempi tarkastelu toi mieleeni Sinikellot.
"Laiskanläksyn" jälkeen tiedän nyt, että kasvin nimi on englanniksi Bluebell.

No mikä tämä sitten on tarkalleen?
Se on Hyasinthoides non-scripta. Siis minulle kokonaan jotakin uutta.
Tuosta löydöstä voi vain olla iloinen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Hyacinthoides_non-scripta

® Storkucko
Kaikista hienoista paikoista on valitettavasti joskus lähettävä. Niinpä laskeuduimme alas odottelemaan venettämme. Saarella ei ole laituria. Aaltojen, sekä kivien takia laiva ei voi seistä edes rannan lähellä odottelemassa.

Hyvästi Lunga ... jäin kaipaamaan saarta ja Lunneja kovasti.

Ps. Toivon, että voisimme palata tänne joskus uudestaan.